maanantai 13. lokakuuta 2014

Arki

Luin jokin aika sitten kirjoituksen "täydellisistä äideistä", jotka esimerkiksi leipovat usein lastensa kanssa. Tämä sai minut pohtimaan, mitä Tipulan teksteistä ajatellaan ja miten ne tulkitaan.

Tarkoitus nimittäin ei ole missään nimessä kiillottaa täydellisen äidin kruunua (jota täältä ei muuten todellakaan löydy) kertomalla askarteluistamme, kokkailuistamme tai pikkuretkistämme. Haluan jakaa ne, jotta joku muu ehkä voi saada niistä idean omiin arkipäiviinsä tai innostua kokeilemaan jotain uutta tai unohtunutta. 

Meilläkään ei sitäpaitsi puuhailla joka päivä hienoja ja erikoisia juttuja - joskus mennään aidan matalimmalta kohdalta ja tsempataan sitten seuraavana päivänä vähän enemmän. Päivät kuitenkin kuluvat hurjan paljon nopeammin ja mukavammin, jos puuhailemme Tipusen kanssa jotain itsestänikin mielekästä sen sijaan, että istuisin lattialla tunnista toiseen lukemassa uudelleen ja uudelleen samoja kirjoja. On myös ihana seurata ihmettelevää, kokeilevaa ja innostunutta taaperoa!

Tähän loppuun laitan muutaman kuvan arjestamme, osittain kylläkin eri päiviltä. Mitenkäs se olikaan, blogikoditko ovat aina siistejä? ;)








Jälkikasvu samisvaatteissa, hups vaan!

Hyvää arkiviikon alkua! :)

12 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus!

    Minusta se että lapsen kanssa leipoo, askartelee tai käy retkillä, ei tee äidistä täydellisyyden tavoittelijaa. Toki se voi toisista tuntua siltä, varsinkin jos näitä aktiviteettaja ei tule itse harrastettua lastensa kanssa.
    Minä puuhailen näitä samoja asioita myöskin siitä syystä (kuten sinäkin sanoit), että niin aika kuluu mukavammin ja onhan se kiva että niistä jää mukavia muistoja lapsille ja itselleenkin. Postauksia puuhailuistamme teen osittais siitä syystä, että blogini toimii päiväkirjanani josta voin sitten halutessani katsella ja muistella mitä kaikkea olemmekaan tehneet. Minusta on myös mukava lukea muiden puuhista ja saada niistä ideoita, jospa joku saa ideoita arkeensa meidänkin puuhista. :)

    keittiötasonne näyttää muuten varsin tutulta! ;) Meillä keittiötaso on tooodella pieni ja riittää että siihen jää yhdenkin aterian astiat niin näyttää ettei meillä tiskattaisi koskaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mielenkiintoinen kommentti, kiitos siitä! :)

      Tuohon puuhastelun kokemiseen täydellisyyden tavoitteluna vaikuttaa varmaan paljolti se, mistä itse pitää ja toisaalta mikä ei ole ominta alaa. Musta askartelu ja ruoanlaitto on loppujen lopuksi melko vaivatonta taaperon kanssa (hyvinä päivinä), mutta sitten toisaalta mua ei saisi lähtemään esim. vauvauintiin tai muskariin, koska ne ovat vähän omalla epämukavuusalueella. Lisäksi paljon puuhailukokemuksiin vaikuttaa varmasti lapsen luonne.

      Kaiken muun lisäksi blogin kirjoittelu on muuten osoittautunut hyväksi harrastukseksi, koska siihen ei tarvitse varata kerralla pitkää aikaa eikä lähteä kotoa minnekään. :)

      Poista
  2. Uusi lukija ilmottautuu :)
    Mukavan oloinen blogi!

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus - joskus kyllä tuli mietittyä, kun katsoi omaa huushollia ja sitten blogeista ihania siistejä koteja, että mistä löytyisi se energia, jolla omasta kodista saisi yhtä siistin.... Mutta kun omassa blogissani vastasin Viisi väriä - haasteeseen, niin valokuvia ottaessa tulin huomanneeksi, että kuvissa näkyy vain se mitä halutaan näyttää :) Se oli ihan tervetullut huomio :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, arvaapas kenellä on Viisi väriä -haaste vielä toteuttamatta juurikin sen takia, että talven aikana on yhteen jos toiseenkin huoneeseen kertynyt paljon raivattavaa ja järjestettävää? Voisin tottakai ottaa kuvia aidoista kohteista, mutta viimeaikaisista keskusteluista ja kommenteista huolimatta haluan kuitenkin saada kuviin siistejä kohteita. Sitä paitsi itse en tykkää siitä, että tavarat ovat näin epäjärjestyksessä, joten pieni järjestely ennen kuvien ottamista on siinäkin mielessä paikallaan.

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus! Äidit ovat maailman pahimpia vertailijoita ja toistensa mollaajia. Minusta jokainen voi toteuttaa äitiyttään ihan miten vaan, kunhan lapset voivat hyvin. On niin monta tapaa päästä samaan lopputulokseen.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös pikkuhiljaa hoksaamassa, miksi tosiaan puhutaan usein vertailevista ja mollaavista äideistä. Taitaa olla aika paikkansa pitävä kuvaus, mikäli nettikeskusteluja ja blogeja on uskominen. Olen aikalailla samoilla linjoilla sun kanssa - kukin olkoon äiti niin kuin on, kunhan lapsilla on turvallinen ympäristö. Mun mielestä on hassua käyttää kaiken kiireen ja hektisyyden keskellä omaa jaksamista siihen, että pohtii, mitä vaippoja, ruokia tai vaatteita lapsella pitäisi olla muiden mielestä. Pääasia kai on, että niitä on (eikä vaipatkaan taida edes olla pakollisia, jos jaksaa ja ehtii paneutua vessaviestintään). :)

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus ja aivan mainioita arkikuvia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, kiitos! :D Olin melkein jo unohtanut tämän postauksen kokonaan, joten tulipa retro linkkirinki sopivaan saumaan!

      Poista
  6. Ihana arkinen postaus! Ja tuo on niin totta, että kivemminhan se päivä menee, kun jotain touhuaa. Ei ala kotiäidinkään päivät tuntua liian samanlaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja samalla pienellä arkisella tai spesiaalimmalla puuhalla vältetään valtava turhautumishermostumiskitinäaalto. :)

      Poista

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)