Minimalismipeli - miten meni ja minne vaatteemme päätyivät?

Pelailin elokuussa minimalismipeliä ja nyt vihdoinkin pääsen kirjoittamaan yhteenvetoa haasteesta! Vaikka yhteenvedon kirjoittamisen kanssa on mennyt näin kauan, niin peli itsessään meni läpi jo elokuussa. Sain raivattua kaapeistamme kaiken kaikkiaan lähes 500 tavaraa pois! Suurin osa poislaitetuista tavaroista on minun tai tyttöjen pieniä tai muuten käyttämättömiksi jääneitä vaatteita, mutta jonkin verran karsin myös koruista, erilaisista laatikoihin pyörimään jääneistä pikkuesineistä sekä vauvatavaroista.

Se, miksi tämä yhteenvetopostaus on jäänyt roikkumaan, johtuu puhtaasti siitä, että myös tavarat jäivät roikkumaan eri puolille kotiamme laatikoihin ja pussukoihin. Kuten puolessa välissä pohdinkin, kierrätys koitui suurimmaksi ongelmaksi. Ongelman muodostin siitä, että ajattelin myyväni osan vaatteista eteenpäin, mutten keksinyt, miten saisin sen suoritettua mahdollisimman aikaa säästävästi. Iltaisin nimittäin ei enää ole ollut minkäänlaista intoa (eikä valoa) vaatteiden kuvailua kohtaan ja päivisin puuha on aavistuksen verran hermoja kiristävää kahden hyvin innokkaan apulaisen kanssa.

Osa vaatteista oli selvästi UFF:lle meneviä, mutta osan ajattelin myyväni. Pohdinkin useaa eri myyntikanavaa ja esimerkiksi Raitoja-blogin kirjoituksesta sain monta hyvää vinkkiä. Pähkäilin fb-kirppisryhmien, tori.fi:n ja vähänkäytetty.fi:n välillä, mutta mikään niistä ei lopulta innostanut tarpeeksi.

Mitä siis vaatteillemme lopulta tapahtui?

Valtavan suuri osa meni UFF:lle. Osan tyttöjen ulkovaatteista ja neuleista siirsin syrjään ja olin viemässä niitä SPR:lle, mutta siinäkin suhteessa kuljetus ja välimatkat lähimpiin kontteihin koituivat liian suuriksi hidasteiksi. Pähkäilin lopulta, että jos SPR tarvitsee turvapaikanhakijalapsille ulkovaatteita talveksi, ehkä hätätilanteessa vaatteet päätyvät tarvitsijoille myös UFF:n kautta.

Lisäksi monta kassillista meni neuvolaan, jonne vein erityisesti pienimpiä vauvanvaatteita. Oli kyllä kieltämättä hieman haikeaa nähdä hyllyllä "omat vauvat", sillä suurin osa vaatteista on ollut molemmilla tytöillä käytössä. Pakko on myöntää, että mielessä kävivät myös ajatukset "Mitä jos sittenkin tulee joskus kolmas?" ja "Entäs lapsenlapset, jos vaikka niille säästäisi...?".

Kaapeista löytyi myös pari muovikassillista rikkinäisiä vaatteita ja tekstiilejä, joita ei voi laittaa kiertoon, joten ne päätyivät Hennesille. Tiesitkö, että H&M ottaa vastaan rikkinäisiä tekstiilejä uusiokäyttöä varten ja kassillisesta vaatteita saa 15 %:n alennuskupongin?

Muutaman vaatteen onnistuin vielä ujuttamaan ystävälleni ja muutama mekko menee heti ehtiessä myyntiin. Ja kas, pääsin eroon sekä vaatteista että tästä kahden kuukauden vitkuttelustressistä!

Kun kaapeissa ja nurkissa pyörii enää muutama hassu ylimääräinen vaatekappale, olo on kevyt ja helpottunut. Ihmeen ison päänvaivan sitä saakin tehtyä tällaisestakin asiasta!

Kiintyykö joku muukin vaatteisiin ja luopuu niistä haikein mielin?

Kuinka paljon lastenvaatteita olette laittaneet muistosäilöön? 

Kaurahunnun alla piilossa

Pitkästä aikaa ehdin osallistua MakroTex-valokuvahaasteeseen! Tällä viikolla aiheena on piilossa ja minun piilottelijani piileskelevät tämän kaurahunnun alla:

Tykkään kaurapaistoksista, mutta jostain syystä itse ei ole tullut tehtyä sellaista vielä kertaakaan ennen viime viikonloppua. Taina jakoi Pienessä teehetkessä jokin aika sitten hyvältä vaikuttavan kaurapaistoksen ohjeen, joten se pääsi tällä kertaa testaukseen. Toimi hyvin!

Mitä siis paljastuukaan kaurahunnun alta?

Sieltä löytyy omenaa, päärynää, kanelia ja sokeria. :)

Maidottoman paistoksen näppärä lisäke on esimerkiksi Tofu-jäätelö. Tästä tosin tuli sen verran makea, ettei paistos vaadi välttämättä mitään kaveriksi! Olisi ehkä pitänyt tehdä Tainan tavoin ja jättää hedelmäpalojen kuulottaminen väliin tai ainakin vähentää siihen käytetyn sokerin määrää.

Sain jokin aika sitten vision eriparisista lasilautasista kahvipöydässä. Nyt olen niitä katsellut kirppareilla sillä silmällä ja muutama kiva onkin jo löytänyt tiensä astiakaappiimme - esimerkiksi tämä kaunis Muurlan lintulautanen. :)

Lisää valokuvahaasteen kuvia löydät alla olevaa kuvaa klikkaamalla! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Ja hei, jos leipomisintoa löytyy, niin Tipulan joulusta löytyy ohje näyttäviin mutta helppoihin omenaruusuihin! :)

Viikon kynttilät ja vastaukset, III

Kiitos tällä kertaa haasteesta Minnalle Perhosia masussa -blogiin! :) Kysymykset olivat vaikeita, mutta sain sentään jokaiseen jonkinlaisen vastauksen! Jätin pois yhden aiemmin vastaamani kysymyksen.

Kynttilöinä meillä on tällä viikolla ollut pitkästä aikaa kruunukynttilöitä. Löysin kirpparilta kaverin aikaisemmalle kynttilänjalalle ja kynttiläduo näyttääkin paljon paremmalta kuin yksi yksinäinen. Lisää kuvia kynttilöistä voit käydä kurkkaamassa Pienestä teehetkestä, josta löytyy myös muiden teehetkeläisten ihania kynttilätunnelmia! :)

1. Miten siirryt paikasta toiseen?

Tykkään kävellä, joten jos matka on kohtuullisen mittainen, kävelen sen. Pidemmillä matkoilla hyppään bussin kyytiin ja kaupunkien välillä liikun mieluiten omalla autolla tai junalla.

2. Kierrätätkö? Jos niin mikä on paras vinkkisi :)

Kierrätän perusjutut (bioroskat, kartongit yms.) ja laitan vaatteet ja tavarat uudelleen kiertoon. Olen todella huono heittämään roskiin tavaroita, minkä takia meille jääkin nurkkiin pyörimään yhtä sun toista tarpeetonta tai osittain toimimatonta.

Paras vinkki... apua! Ehkä viime kuukausien teemaan sopivasti se, että luovu tavarasta heti, kun olet todennut sen tarpeettomaksi. Terveisin nimimerkillä Minimalistisen elokuun vaatteet pyörivät edelleen nurkissamme!

3. Mikä on suosikki herkkusi?

Salaatti mahdollisimman monella täytteellä! Jos taas jotain makeaa herkkua ajatellaan, niin jokin hyydytetty juustokakku voisi olla hyvä. Tai pannacotta!

4. Kuka on vaikuttanut elämääsi eniten?

Tämä oli vaikea! Omat vanhemmat ja Mies ovat tavallaan vaikuttaneet paljon, mutta loppuviimein eniten ovat kyllä vaikuttaneet Tipunen ja Untuvikko. Heidän myötä olen löytänyt ihan uusia asioita itsestäni, oppinut paljon ja muuttunutkin lopulta jossain määrin.

5. Jos voisit tehdä mitä tahansa, mitä tekisit?

Muuttuisin näkymättömäksi! Sitten uteliaana tunkisin itseni huippusalaisiin kokouksiin ja kävisin paikoissa jonne ei muuten pääse.

6. Oletko vakava?

Näennäisesti ja tarvittaessa. :)

7. Miten rentoudut?

Telkkarin äärellä useimmiten tai (vaunu)lenkillä musiikkia kuunnellen.

9. Suosikkipaikkasi?

Tykkään helpostilähestyttävistä luontopaikoista eli paikoista, jonne pääsee autolla, josta hyvällä tuurilla löytyy vessa ja joka kuitenkin on ihan luontoa. Esimerkiksi Turun Ruissalo ja Hämeenlinnan Aulanko ovat tosi kivoja paikkoja. :)

10. Suosikko motto / elämänohje tms?

Mulla ei ole koskaan ollut mitään mottoa, mutta mutta... Sanotaan, että "älä takerru ikäviin asioihin tai etsi pelkästään negatiivisia puolia".

11. Millainen päivä sinulla oli tänään?

Tämä päivä eli torstai oli ihan jees! Hieman virkeämpänä en ehkä olisi ärissyt niin paljoa tytöille, mutta kokonaisuutena päivä oli ihan mukava. Kävimme aamupäivällä kauppareissulla etsimässä tammenterhoja (emmekä löytäneet yhtä ainoatakaan!) ja Untuvikon nukkuessa ihmettelimme Tipusen kanssa hetken helmijuttuja (hyvästi värijärjestys!). Iltapäivällä tytöt tohottivat hetken omiaan (sovussa!) ja alkuillasta katsoimme pätkän pupuelokuvaa. Tytöille, jotka rakastavat pupuja ja tipuja, oli mainio idea ottaa keväällä nauhalle pääsiäiselokuva!

Mukavaa sunnuntaita kaikille! :)

Tuoksuton viikko -kampanja!

Tiesitkö, että ensi viikolla vietetään tuoksutonta viikkoa?

Minä en tiennyt, kunnes bongasin Heidin Vähäx vaikeeta? -blogista haasteen viikkoon liittyen. Ensi viikolla kampanjoidaan tuoksuttomuuden puolesta ja muistutellaan ihmisiä siitä, kuinka hajut vaikuttavat tuoksuyliherkkiin ihmisiin. Vähäx vaikeeta? -blogi on mukana kampanjassa ja haastoi myös muut bloggaajat mukaan joko vaikuttamalla hajustekäyttäytymiseensä tai kirjoittamalla aiheesta blogissaan.

Allergia- ja astmaliiton vetämän tuoksuttoman viikon tarkoitus on levittää tietoa tuoksuyliherkkyydestä sekä saada ihmiset pohtimaan omaa tuoksujen käyttöään ja huomioimaan myös tuoksuyliherkät. Tuoksutonta viikkoa vietetään 26.10.-1.11.2015.

En itse tykkää hajustetuista tuotteista, mutten ole koskaan pohtinut, olenko erityisen tuoksuyliherkkä. Kuitenkin vältän oleskelua kemikalio-osastoilla ja kieltämättä voimakkaat hajuvesipilvet saavat vedet silmiini ja pitkä oleskelu voimakkaiden tuoksujen keskellä tekee olon väsyneeksi ja aiheuttaa "happi loppuu" -fiiliksen. Tuoksuyliherkillä hajut voivatkin aiheuttaa nuhan lisäksi päänsärkyä, pahoinvointia tai uupumusta sekä heikentää keskittymiskykyä tai saada ihon punoittamaan.

Tuoksuyliherkkyyttä on väestöstämme 10-40 prosentilla ja taipumus siihen on jossain määrin perinnöllistä. Kyseessä ei ole tavallista herkempi hajuaisti vaan ominaisuus tottua tuoksuihin puuttuu. Tuoksuyliherkkyys saattaa puhjeta esimerkiksi kemikaaleille altistumisen seurauksena, mutta se saattaa ilmetä myös hiljalleen. "Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen." todetaan allergia.fi-sivuilla.

Tuoksuyliherkkyys on siitä kinkkinen juttu, ettei tuoksuilta oikein pysty välttymään. Itse allergisena pystyn katsomaan, etten syö vääriä ruokia enkä hengaile hengittelemässä kalahöyryjä, mutta muilta tuoksuilta eristäytyminen on huomattavasti vaikeampaa. Siksipä olisikin hienoa, jos me kaikki kiinnittäisimme huomiota siihen, miten käytämme hajustettuja tuotteita.

Haastavaa tuoksuyliherkille saattaa olla myös töissä oleminen. Miltä sinusta tuntuisi, jos kollegasi läsnäolo saisi pääsi särkemään ja tekisi olosi tukalaksi? Tässä jokin aika sitten seurasin äitien keskustelua siitä, kuinka eräs oli saanut lapsensa opettajalta toivomuksen käyttää hajusteettomia pesuaineita opettajan tuoksuyliherkkyyden takia. Hämmentävän moni totesi, ettei todellakaan siirtyisi hajusteettomiin pesuaineisiin, sillä "ammatinvalintakysymys, mitäs on töissä ihmisten parissa" ja "ei kai nyt oikeasti vaatteet voi muka haista niin paljoa?". Niinpä. Entäpä jos se olisikin sinun lapsesi, joka tulee huonovointiseksi kavereidensa, opettajiensa, päiväkotihenkilökuntansa, neuvolatätinsä tai ystäviesi tuoksuista?

Tuoksuttoman viikon aikana kiinnitän entistä enemmän huomiota hajusteisiin ja tuoksuttomuuteen. Pesemme muutenkin pyykin hajusteettomilla pesuaineilla, en juurikaan käytä hajuvesiä ja hiuslakkakin on hajusteeton. Vaikka haluaisin suosia luonnonkosmetiikkaa, niin ensi viikon ajan olen käyttämättä hiusvahaani, joka tuoksuu voimakkaasti hippikaupan ja kölniveden sekoitukselta. Olen hieman skeptinen hajusteettomien deodoranttien suhteen, joten ensi viikolla aion tutustua niihin!

Miltäs kuulostaa, lähdetkö mukaan viettämään tuoksutonta viikkoa?

Jos olet mukana, niin käyhän kurkkaamassa myös Heidin blogia täällä ja huikkaa blogipostauksestasi, niin pääset blogisi kanssa kampanjalistalle! :)

IHASTU: Selian kotimaiset lastenvaatteet omien toiveiden mukaan!

Pohdiskelin ja kirjoittelinkin viime syksynä joitain tekstejä lastenvaatteisiin liittyen. Päädyin tuolloin pohdinnoissani siihen, että haluan pyrkiä edes jossain määrin tukemaan suomalaisia vaatteita valmistavia pienyrittäjiä. Koska kotimaiset vaatteet ovat yleensä kalliimpia kuin perusvaateketjujen vaatteet, päätin karsia tyttöjen vaatteista turhat pois sekä edelleen etsiä vaatteita myös kirppareilta - näin säästyneen rahan käytän hyvillä mielin suomalaisiin vaatteisiin.

Nyt ajatukset ovat muhineet vuoden pään sisällä ja viimein olen päässyt toteuttamaan suunnitelmiani, sillä Tipunen on uhkaavasti kasvamassa ulos nykyisistä vaatteistaan ja alkaa tarvita uusia paitoja ja housuja. Tämän vuoden aikana en ole ostanut juurikaan heräteostosvaatteita ja suurin osa vähäisistä heräteostoksista on peräisin kirpputorilta. En ole myöskään hamstrannut isoja vaatekasoja kaappiin, sillä olen todennut, ettei Tipunen tarvitse kymmeniä erilaisia housuja tai paitoja - jos vaihtelua haluaa, niin jo muutamallakin perusvaatteella saa aikaan vaikka kuinka monta erilaista yhdistelmää!

Ihastelin jo viime syksynä Selian ihania tunikoita ja nyt viimein tilasin molemmille tytöille omat tunikansa. Ne ovat hieman reilut, sillä valitsin molemmille tällä hetkellä käytössä olevaa kokoa isommat tunikat, jotta niitä varmasti ehtii käyttää mahdollisimman kauan. Tyttöjen pitää siis vähän kasvaa ennen kuin saamme tunikat kunnolla käyttöön. :D

Tiedättekö, mikä näissä tunikoissa on parasta?

Se, että sain valita niihin ihan valtavasti juttuja itse! Selian kotisivuilta löytyy tilaustuotteet-osio, jossa pystyy näppärästi vaikuttamaan siihen, millaisen vaatteen saa. Esimerkiksi tunikoiden kohdalla voi valita mieleisensä aplikoinnin, hihansuiden mallin, hupun, kankaan värin sekä vaatteen ja taskujen mallin.

Pupufanimme sai tottakai puputunikan ja kesällä lampaisiin ihastunut Untuvikko lammastunikan. Molemmat tykkäävät tunikoista valtavasti ja myös minä olen tyytyväinen niihin. Ne ovat käyneet nyt kerran pesussa ja aplikointi, joka usein helposti ryppyyntyy, on pysynyt hyvänä. Lisäksi tunikoiden toimitus oli nopeaa ja sujuvaa ja ihan huippua oli se, että toiveesta sain Untuvikolle lammasaplikoinnin, vaikkei sitä vaihtoehtoa ollutkaan kuviolistassa! :)

Ajattelin ottaa tunikoista näppärästi kuvia yhdessä tyttöjen kanssa. Unohdin kuitenkin, ettei odottaminen ole Untuvikon omimpia juttuja, joten kaksi sekuntia odottamispyynnön jälkeen jalkojeni välistä kuului MAAAAA! ja kuvausapu oli paikalla. Mennään siis näillä kuvilla ja annetaan pusuja pupulle!

Jos siis pohdit vaikkapa joululahjoja, niin mitenkäs olisi uusi lempparipaita tai -housut lapselle? :)

Hauskaa viikkoa kaikille!

(Ja tämähän ei siis ollut blogiyhteistyöpostaus, vaan hyvin tyytyväisen asiakkaan hehkutusta!)

VIRKKAA: Vanhan talvitakin piristys

Kuten kerroinkin aiemmin tällä viikolla, olen mukana Vaapulan käsityöhaasteessa, jossa teemana lokakuussa ovat tilkkutyöt. Työn kokoa, tekniikkaa tai materiaaleja ei ole rajattu tarkemmin, joten jokainen saa osallistua tilkkusotaan hyvin omannäköisellä työllä. Olen koko viikon käynyt kurkkimassa muita osallistuneita ja todennut tunkeneeni itseni hyvin, hyvin tasokkaaseen joukkoon. Tilkkutyöt ovat olleet toinen toistaan upeampia!

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut talvitakkini kaipaavan pientä piristystä, joten haaste osui kannaltani todella mainioon aikaan. Monista tilkkutöistä poiketen päätinkin tällä kertaa tehdät tilkut virkkaamalla. Vaikka tilkkuni eivät ole kiinni toisissaan, toivon työni täyttävän tilkkusotahaasteen ehdot. :)

Ennen-kuvassa värit ovat nyt hölmösti pielessä, mutta idea lienee selvä näinkin: villakangastakki sai uutta ilmettä virkatuilla tilkuilla! Tilkut kehystävät etukappaleen reunaa kaveten ylös ja taakse. Joukossa on isoja kärrynpyöriä sekä pieniä rinkuloita, joiden virkkaaminen oli ihanan nopeaa - tykkään siitä, että työstä näkee sen edistymisen!

Käytin tilkkuihin Blend bamboo -lankaa, josta löytyy paljon kivoja, kirkkaita värejä. Siinä on 70 % bambua ja 30 % puuvillaa, joten hieman jännäilen, miten hyvässä kunnossa virkkaukset pysyvät. Muutaman kuvion joudun vielä hetkeksi irrottamaan takista, sillä innostuksissani ompelin taskun osittain umpeen. Hupsis!

Mietin palasia virkatessani, tuleekohan takista sittenkin liian räikeä. Kiinnittäessäni palasia nuppineuloilla kankaaseen mietin edelleen samaa, mutta laittaessani takin ensimmäisen kerran päälleni totesin, että tykkään! Hieman pohdiskelin, pitäisikö tasapainon vuoksi myös toisella puolella olla pari kuviota esimerkiksi hartioiden kohdalla. Koska huivini kaulan ympärillä ovat yleensä kuitenkin isoja, taitavat lisätilkut olla turhia. Tällä siis mennään eteenpäin ja vastaanotetaan lähestyvää talvea!

Mitä mieltä olet, tuliko väriöverit? :D

Entä keksitkö muita näppäriä takintuunausideoita? Minulla olisi vielä toinen talvitakki tuunattavaksi!

Käyhän kurkkaamassa muita haasteeseen osallistuneita töitä täältä!

Kiitos kuvausavusta A ja ideointijelpistä V! :)

Viikon kynttilät ja vastaukset II

Jatketaan haastesuman selvittämistä! Kiitos tällä kertaa Teijalle Pirppunen-blogiin kivoista kysymyksistä! :) Saamissani haasteissa on jonkin verran samoja kysymyksiä, joten jätän pois ne, jotka ovat jo tällä haastekierroksella tulleet vastatuiksi. Viime viikon vastaukset löydät täältä!

1. Mikä on parasta äitiydessä?

Äitiyden mahdollistajat eli nuo kaksi pientä söpöä, vaikkakin välillä kovin rasittavaa tyttöä.

2. Mikä oli lapsuuden unelma-ammattisi ja toteutuiko se?

Unelma-ammatti on jonkin verran vaihdellut, mutta pisimpään se oli opettaja ja se myös lopulta toteutui.

4. Miksi aloit kirjoittamaan blogia?

Halusin jonkin mukavan tekemisen kotiäitiyden ohelle ja koska tykkään kirjoittaa ja valokuvata (ja säätää tietokoneella), blogi oli aika näppärä ratkaisu.

5. Mikä on oma lempiblogisi? Miksi?

Tämä oli vaikea! Lempiblogeja on useita ja niitä on vaikea laittaa järjestykseen. Luen lähinnä blogeja, joilla ei ole valtavasti lukijoita ja joista löytyy kivoja ideoita tai mielenkiintoisia juttuja. Yksi pitkäaikaisimpia seuraamiani blogeja on Ai karkkii! jossa tykkään kirjoittajan asenteesta ja blogin värikkyydestä. Luonnonkosmetiikkaan minut puolestaan saivat innostumaan Kuiskauksia ja Take a Breath -blogit ja leivontaideoita haen Tarun taikakakuista. Muitakin lemppareita on paljon! :)

6. Sipsit vai karkki?

Karkki.

7. Mikä on lempivuodenaikasi?

Syksy!

8. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

Jokin pikkulintu, ehkä sinitiainen.

9. Mikä on lempijuomasi?

Ihan pelkkä vesi maistuu hyvin, mutta juon mieluusti myös teetä ja Pepsiä.

10. Mikä on lempiasiasi/huonekalu tms omassa kodissasi?

Keittiönpöytä. Se on tarpeeksi iso, jotta sen ympärille mahtuu syömään ja aina välillä sen päällä ei ole mitään ylimääräistä tavaraakaan. Sen äärellä istutaan paljon syödessä, mutta myös askarrellessa, palapelejä tehdessä ja tietokoneella ollessa. Jollain tapaa se siis on mukana suurimmassa osassa päivän toimia! Pöytä on myös sikäli kiva, että sen päälle uskallan sytyttää kynttilöitä. :)

11. Mitkä ovat kolme tärkeintä ominaisuutta puolisossa?

Samankaltainen arvomaailma, rehellisyys ja "selkärankaisuus" (yritin keksiä sanaa, joka kuvastaisi sitä, että ottaa vastuun omasta elämästään sekä seisoo sanojensa ja tekojensa takana).

Kivaa viikonloppua sinulle! Me seikkailemme ja junailemme tänä viikonloppuna tyttöjen kanssa, joten hulinaa riittää ainakin täällä!

Arvonnan voittaja ja muutama blogivinkki!

Lokakuun alussa Tipulassa pyöri suloisen pupupipon arvonta, joka päättyi lauantaina. Nyt viimein ehdin suorittaa arvonnan Virtuaalijelpin arvontakoneen avulla ja voittaja on selvillä!

Tiditti-titti-dii!

Oikein paljon onnea Silausta vailla! Laitan sinulle sähköpostia hetimmiten.

Jos muuten olet suklaan ystävä, niin käyhän kurkkaamassa Inspiration-blogiin - siellä on meneillään Crea Chocon arvonta! Tilailin itsekin tuolta suklaata alkusyksystä ja tykkäsin hirmuisesti. Lisää arvontoja voit käydä kurkkaamassa esimerkiksi Kivemmasta blogista, jonne voit myös lisätä oman blogissasi käynnissä olevan arvonnan.

Jos taas olet käsitöiden ystävä, niin kannattaa pyörähtää Vaapulassa. Siellä on käsityöaiheisia kuukausihaasteita ja nyt lokakuussa aiheena ovat tilkkutyöt. En ole pariin vuoteen oikein virkannut, mutta nyt vihdoinkin etsin langat ja koukun ja osallistuin haasteeseen. Lauantai on tuotosteni esittelypäivä ja itseäkin vähän jännittää, miltä aikaansaannokseni näyttää ulkopuolisen silmin. :D

Nyt kun oikein innostuin vinkkailemaan, niin huomasittehan, että viimein on Kuukauden positiivisissa lokakuun haaste auki! Syyskuun positiivisista löytyy esimerkiksi mainiot virkatut mukinaluset, joita taidan itsekin tehdä jossain vaiheessa. Lisäksi syyskuussa on muun muassa iloittu todella mielenkiintoisesta reseptikirjasta ja fiilistelty Habitare-messuja. Kiitos teille kaikille, jotka olette tähän mennessä linkkailleet postauksianne Kuukauden positiivisiin! Niitä on ollut kiva lukea ja ihan pian ehdin toivottavasti käydä kommentoimassakin! :)

Kivaa torstaita sinulle!

TEE ITSE: Lehtiä koristeeksi ikkunaan ja laukkuun!

Instagram-seuraajat tietävätkin, että minuun iski tänä vuonna lehtimania. Ulkona käveleminen alkoi olla jopa vähän haastavaa, sillä näin joka puolella upeita keltaisia, oransseja ja punaisia lehtiä ja olisin halunnut kerätä ne kaikki talteen. :D Onnistuin jossain määrin malttamaan hamstrausvimmani kanssa, mutta aika paljon lehtiä on kirjojen välissä kuivumassa ja odottamassa käyttöä.

Tiedän hyvin, mistä lehtimaniani sai alkunsa. Minä menin ja laminoin pari kuivattua lehteä. Apua, miten kivoja niistä tuli!!

Pujottelin lehtiä naruun ja laitoin joukkoon kivoja puuhelmiä. Puuhelmet ovat peräisin kirpparilta löydetystä vyöstä, josta en tajunnut ottaa ennen-kuvia ollenkaan. Pieniä pilkahduksia helmivyöstä voit käydä kurkkaamassa täällä, josta muuten löytyy myös kolme huisin kivaa syksyistä kattausta.

Lehtinauhat koristavat terassin oveamme ja pohdin juuri, pitäisikö niitä tehdä lisääkin. Jos tekisi kokonaisen lehtiverhon? Tai pitäisiköhän tehdä muutama vähän pidempi, mutta kuitenkin niin lyhyt, etteivät pienet tutkijat yllä niihin?

Yksi lehtinauha kiepsahti kynttilänjalan ympärille ja mätsää aika kivasti taustaansa.

Yhdestä lehtinauhasta puolestaan tuli vähän lyhyt ja hetken kuljeskeltuani sen kanssa ympäri alakertaa löysin sille mitä mainioimman paikan - olkalaukkuni kaipasikin pientä piristystä!

Ajattelin näppäränä tyttönä, että nytpä olisi oiva hetki ottaa muutama asukuva, kun laukku olisi sopivaa kuvausrekvisiittaa ja päällä on ihana syksyinen mekko. Totesin kuitenkin pian, että minusta tulisi kyllä surkea muotibloggaaja - missä välissä te oikein saatte otettua upeita asukuvia ja kuka ne ottaa? Sisällä ei riitä valo ja ulos ei ehdi tai pääse tuosta vain. Hermot menevät, kun yritän selittää Miehelle, millainen visio minulla on kuvista, ja itsekään niitä ei oikein voi ottaa, kun ainoa peilimme on tuollainen hyvin kaponen malliltaan. Kolmijalka taas ei tule kysymykseenkään kahden pikkuapulaisen kanssa, joten äh.

En siis tee omaa postausta syysmekostani, mutta sanonpa vain, että kannatti kaivaa kaappeja! :D

Vielä taitaa ulkoa löytyä kivoja lehtiä, joten muutkin ehtivät mukaan lehtimaniaan!

Kaunista syysviikkoa sinulle! :)

Uusi kolmen naisen blogi!

Syksyn tuulet puhaltavat Tipulan joulun lisäksi toisenkin blogin pyörimään! Blogin kirjoittaminen on kivaa, mutta aina välillä tuntuu siltä, että omien juttujen lisäksi kaipaisi jotain muutakin. Erilaisiin haasteisiin on kiva osallistua, mutta sekin on hieman ulkopuolista tekstien lukemista ja kommentoimista. Mikäpä siis avuksi ongelmaan? Yhteisblogi!

Tänään päivänvalon näki Pieni teehetki -blogi, joka on kolmen naisen yhteinen blogi. Arvatkaa vaan, olenko innoissani! OLEN! Teehetkestä löytyy kotia, ruokia, diy-töitä ja ties vaikka mitä, kun tästä oikein pääsemme vauhtiin. Mukana on minun lisäkseni kaksi mainiota naista, joiden blogeja olen seurannut jo pidempään ja joiden kanssa oli hienoa päästä pyörittämään samaa blogia. Käyhän kurkkaamassa, ketkä kaksi mahdollisesti sinullekin tuttua kirjoittajaa löytyvät Teehetken takaa! :)

Erityisesti tykkään yhteisessä blogissamme siitä, että sieltä löytyy myös konkreettisesti yhteisiä postauksia. Jos siis olet harmitellut tähän asti sitä, kuinka blogeista löytyy aina esimerkiksi vain tietyntyylisen kodin kuvia, niin nytpäs löytyykin samasta asiasta kolme näkemystä!

Huikeaa lauantaita sinulle ja tulehan kurkkaamaan, mitä olemme saaneet aluilleen!

Ehdit muuten vielä tämän päivän ajan osallistua suloisen pupupipon arvontaan! :)

Viikon kynttilät ja vastaukset I

Olen saanut ison kasan erilaisia haasteita ja vihdoin päätin alkaa hieman purkaa luonnosjonoani. Aikaisemmin olen niputtanut useamman haasteen kysymykset samaan postaukseen, mutta tällä kertaa ajattelinkin iskeä kahteen kärpäseen yhdellä lätkäisyllä ja yhdistää kynttiläasetelmat ja vastaukset. Mennään siis periaatteella haaste + kynttilät / viikko ja katsotaan, kuinka lähelle joulua päästään näin! :)

Ensimmäisenä vastaan kauiten odottamassa olleeseen haasteeseen eli Hannan kysymyksiin Kommammaa-blogista. Ideahan tässä siis on vastata 11 kysymykseen, keksiä 11 asiaa itsestä ja lopuksi haastaa mukaan 11 blogia. Menen matalan aidan kohdalta ja vastaan vain kysymyksiin, mutta haasteen saa napata tästä mukaansa kuka vain ja vastata näihin samoihin mukaviin kysymyksiin!

1. Missä ja miten asut?

Rivitalossa Pirkanmaalla. Asustamme 4-henkisesti kaksikerroksista kotia, jossa tilaa on ihan mukavasti tämän hetkisiin tarpeisiin (vaikka tavarat ovatkin jatkuvasti väärillä paikoilla eikä uusille huonekaluille löydy enää tilaa).

2. Lempikukkasi?

Tykkään orvokeista, tulppaaneista ja freesioista. Mitään ehdotonta lempparia mulla ei ole, vaan kaikki kauniit ja värikkäät kukat miellyttävät silmää.

3. Kahvi vai tee?

Tee!

4. Mitä kaikkia sosiaalisia medioita käytät, aktiivisesti tai vähemmän aktiivisesti?

Aktiivisesti käytän facebookia, tosin omia tilapäivityksiä kirjoitan hyvin, hyvin passiivisesti. Lähinnä lueskelen juttuja erilaisista ryhmistä. Instagramia käytän ehtiessäni, mutta kauhean usein en viime aikoina ole muistanut pyörähtää siellä.

5. Läppäri, pöytäkone, täbi/pädi vai älypuhelin (tai joku muu). Millä käytät internettiä eniten? 

Selailen nettiä puhelimella, mutta jos pitää vähäänkään tehdä jotain, niin silloin olen läppärillä.

6. Hampurilainen vai pizza?

Hmm... Hieman riippuu paikasta. Molemmat käy, mutta jos pitää valita jompi kumpi niin... pizza! Ja erityisesti Napolin pizza!

7. Koulutuksesi?

Maisteri täällä heeeeeei!

8. Missä ja miten näet itsesi viiden vuoden päästä?

Viiden vuoden päästä olen töissä sekä ekaluokkalaisen ja eskarilaisen äiti (APUA miten nopeasti aika menee?!?!). Todennäköisesti yritän kiirehtiä kotiin töistä mahdollisimman aikaisin, mutta sitten kuitenkin teen iltaisin töitä kotona. Olisi superhienoa, jos viiden vuoden päästä löytyisi sellainen aikarako, että pääsisin jumpan lisäksi esimerkiksi jollekin valokuvauskurssille! Asumme tuolloin todennäköisesti täällä samassa kodissa, mutta hyvin luultavasti olen silloin aloittanut Unelmien talo -listan kokoamisen ja aina vaivihkaa ujutan ideoitani Miehellekin. Jos bloggaan vielä viiden vuoden päästä, niin silloin blogi on todennäköisesti hyvin diy-painotteinen.

9. Kuinka kauan olet blogannut?

Kaksi vuotta melkein tasan.

10. Jos voisit valita kolme tärkeintä asiaa, mitkä saisit opetettua lapsillesi, mitkä ne olisivat?

- Koskaan asiat eivät ole niin huonosti, etteikö niistä selviäisi.
- Sinä olet tärkeä ja arvokas.
- Sinua ei hylätä eikä sinulle käännetä selkää, joten puhu, kysy ja pyydä apua.

11. Pasta, peruna vai riisi?

- Riisi useimmiten, mutta myös pastaa keitellään meillä usein.

Kiitos kysymyksistä Hanna ja mukavaa torstai-iltaa kaikille! :)
Ja hei muistakaahan, että vielä lauantaihin asti ehtii osallistua arvontaan!

Porkkanakakku maidottomana ja kananmunattomana

Jokin aika sitten juhlimme Miehen synttäreitä ja menin kysymään 2,5-vuotiaaltamme, millainen kakku leivotaan isille. Vastaus tuli heti ja hetkeäkään epäröimättä: "Pupukakku!". Joten mitäpä muuta sitä olisi voinutkaan tehdä kuin pupukakun? Ja mitäpä muuta kakkuun tarvitaan kuin porkkanoita ja jauhoja? :D

Löysin mainion porkkanakakun reseptin Sweet cheats project -blogista. Ohje on hieman mukailtu versio Lettupannu-blogin ohjeesta, josta puuttuu appelsiini. Kakku on maidoton ja munaton, mutta silti mehevä!

• 4,5 dl porkkanaraastetta
• 3,5 dl fariinisokeria
• 2 dl rypsiöljyä
• 1,5 dl appelsiinimehua
• 5,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl perunajauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 1,5 tl ruokasoodaa
• 2 tl kanelia
• 1 appelsiinin kuoriraaste

Sekoita keskenään öljy, appelsiinimehu ja sokeri sekä toisaalla kuivat aineet. Yhdistä ainekset, sekoita kevyesti sekaisin ja lisää joukkoon porkkana- ja appelsiiniraaste. Levitä taikina uunipellille tai muuhun vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Tein uunipellillisen kakkupohjaa, josta leikkasin kaksi pyöreää päätä sekä korvat. Pyöreiden kappaleiden välissä on hieman aprikoosimarmeladia ja koko kakku on kuorrutettu soijavaahdolla.

Tällä hetkellä keittiössämme ei juurikaan valmistu kakkuja tai muita herkkuja, sillä päätin ryhtyä jälleen herkkulakkoon. Tällä kertaa kyseessä ei kuitenkaan ole totaalinen lakko, joten ainakin joulutortuilla aion herkutella tässä lähiaikoina!

Lisää kuvia keittiössä-teemalla löytyy MakroTex-valokuvahaasteesta. :)

ASKARTELE: syysaskarteluita taaperoiden kanssa

Nyt, kun pienemmän taaperomme syömisinnokkuus tavaroita ja esineitä kohtaan on vähentynyt huomattavasti, päätin kokeilla, kuinka onnistuu askarteleminen 1- ja 2-vuotiaiden pikkukavereiden kanssa. Kyllähän se onnistui! Askartelut sujuivat paremmin kuin odotin (eli kukaan ei edes yrittänyt syödä sormivärejä eikä liimaa ollut kenenkään hiuksissa), mutta ymmärrän kyllä silti hyvin, jos päiväkodissa ei ihan joka päivä askarrella pienimpien ryhmässä...

Emme ole askarrelleet ikuisuuteen ja Untuvikko ei ole oikeastaan vielä koskaan mihinkään askarteluun kunnolla osallistunutkaan, mitä nyt kokeillut puuvärejä ja silpunnut paperia. En tiennyt siis yhtään, millainen reaktio tytössä heräisi ja olin kyllä ällikällä lyöty. Tipunen on aina tykännyt näpertää ja keskittyä, joten hänen kohdallaan ei askarteluinnokkuus aikoinaan hämmentänyt. Nyt sen sijaan hämmästyin valtavasti, kun Untuvikko pomppi riemusta syöttötuolissa saadessaan asetella lehtiä kontaktimuoville. Jestasjee!

Olemme tässä viime aikoina tehneet siis pari erilaista askartelutyötä. Oi ihana syksy ja syyslehdet!

Lehtiä kontaktimuovin välissä

Ensimmäiseksi teimme lehtisateen tuulikaapin oveen. Tytöt kiinnittivät lehtiä kontaktimuoville ja homma onnistui helposti molemmilta. Untuvikon kanssa välillä suoristin parit lehdet ja vähän autoin, kun koko käsi meinasi olla kiinni muovissa, mutta selvästi suurimman osan lehdistä tyttö sai itse kiinnitettyä.

Kun kontaktimuovi oli täynnä lehtiä, liimasin päälle toisen palan muovia ja lehdet jäivät siististi kahden läpinäkyvän muovin väliin. Alunperin muovit olivat neliskulmaisia palasia, mutta leikkelin niistä lehdenmallisia. Jos lehtiä (tai minkä mallisia palaset sitten ovatkaan) ei halua kiinnittää ikkunaan, ne voisivat olla melkoisen veikeitä myös esimerkiksi roikkumassa jostain!

Tipunen innostui tekemään lehdistä pupunpäitä. Vasemmassa alareunassa on mallipupu ja muut taapero asetteli itse paikoilleen. Erilaisia lehdistä tehtyjä eläinhahmojahan on valtavasti ja erityisesti hieman isommat lapset innostuvat niistä varmasti. Esimerkiksi täältä löydät paljon ideoita lehtieläinaskarteluihin!

Puput piilossa lehtikasassa

Meidän syystöiden teema nyt sattuneesta syystä ovat puput, joten tässä työssä teimme joukon pupuja telmimään lehtikasaan / lehtisateeseen. Pupufanin ilme oli melkoinen, kun omalla kädellä pystyi painamaan pupunpäitä! Sormiväriä on siis levitetty kämmeneen sekä etusormeen ja nimettömään.

Sormivärimme, jotka muuten ovat kertakaikkisen mainiot, eivät toimineet kauhean hyvin värillisellä taustapaperilla, mutta onneksi puput sentään erottuvat. Ylempi työ on 2-vuotiaan omaa toteutusta, sillä autoin hieman vain käden painamisessa kunnolla paperiin. Alemmassa 1-vuotiaan työssä pupujen painamisen lisäksi teimme yhteistyötä lehtien liimaamisessa - Untuvikko valitsi lehden ja näytti, mihin se laitetaan, ja minä hoidin liimauspuuhat.

Jos puput lehtikasassa eivät innosta, niin myös hämähäkit voisivat olla veikeitä. Samoin nämä Pinterestistä löytyneet siilit olisivat söpöjä!

Katsotaan, tuleeko tänne ensi viikolla myös pari aikuisten askartelujuttua - ainakin ensimmäinen versio epäonnistui, mutta onneksi ulkona on vielä roimasti syyslehtiä! :D

Hauskaa syysviikonloppua kaikille!

Muistathan muuten, että söpöä pupupipoa pääsee tavoittelemaan arvonnan merkeissä täällä!