Kuukausi sokerittomuutta takana - miltä nyt tuntuu?

Sokerittomuus on nyt puolivälissä, joten tulin kertomaan pikaisesti kuulumisia siltä saralta. Tammikuussahan siis päätin olla kaksi kuukautta ilman sokeria suht selvillä rajauksilla: tuoreet hedelmät ovat ok kuten myös rusinat kohtuullisina annoksina, mutta en syö makeisia tai leivonnaisia, en käytä maustettua jogurttia enkä juo mehuja, limppareita tai kaakaota. Sallin sokerittomuusajalle juhlapoikkeukset, mutta vielä en ole käyttänyt niistä mitään - siispä helmikuussa on tiedossa muutama poikkeus.

Kuukausi ilman sokeria on sujunut jopa hämmentävän hyvin. Ensimmäisinä päivinä pelkäsin, että unohdan olevani sokerilakossa, sillä niin automaattiseksi herkkukätköillä käyminen oli tullut. Lopulta ensimmäinen viikko oli kuitenkin helpoin, sillä päätös oli tuoreena mielessä (ja kroppa kyllästetty joulun ja uuden vuoden jäljiltä sokerilla). Seuraavina parina viikkona makeanhimo iski usein juuri silloin, kun yleensä herkuttelin: iltapäivisin sekä erityisesti iltaisin. Joskus join lasillisen vettä, joskus pureskelin purkkaa. Iltaisin korvasin makean leivällä tai voileipäkekseillä sekä toisinaan nachoilla, rusinoilla tai siemenillä. (Ja myönnän, muutaman kerran myös sipseillä tai suolaisilla lehtitaikinaleipomuksilla.)

Kuten kirjoittelinkin aiemmin, sokerittomuus on ollut suht helppo toteuttaa kotona ollessa, mutta spesiaalimmat tapahtumat ovat aiheuttaneet hieman kamppailua itsehillinnän kanssa. Kaupassa ostovimma ei ole iskenyt, mutta olen kuolannut erilaisia leivontaohjeita sekä Fazerin mainosta uutuussuklaista. Oletteko te huomanneet, että Fazer Mintiä saa patukoina??

Olen huomannut, että suhtautuminen sokeriin jakaa mielipiteet aikalailla kahtia: on niitä, jotka kannattavat kerran viikossa olevaa herkutteluhetkeä ja heitä, jotka eivät näe totaalikieltäytymistä tarpeellisena vaan panostavat pieniin kerta-annoksiin. Olen tammikuun aikana todennut (jälleen), että olen itse aika ehdoton tyyppi ja tarvitsen selkeitä rajoja - minulle ei sokerihimoon todellakaan riitä yksi pala suklaata ja jos tiedän levyn olevan kaapissa avoinna, sieltä tulee väkisinkin käytyä nappailemassa pala (tai rivi) silloin tällöin. Samoin colajuomat antavat kropalle aikamoisen sokeritujauksen hetkessä - ilmankos sitä on siis viime vuonna tullut litkittyä litrakaupalla ja haettua virkistystä.

Sokerittomuudella on ollut muutamia selviä vaikutuksia. Toki kaikkiin voi vaikuttaa myös monet muut asiat, mutta uskon sokerittomuuden olevan yksi suurimmista tekijöistä, sillä en ole muuttanut elintapoja muilta osin yhtä radikaalisti. Tammikuussa olenkin huomannut, että:

Iho on tullut parempaan kuntoon. Raskaus- ja imetysvuosien jälkeen kasvojeniho koki uuden murrosiän, joka nyt tammikuun aikana on helpottanut. Edelleen rasvoittuva sekaihoni näppyyntyy, mutta huomattavasti maltillisemmin kuin kertaakaan viime kesän jälkeen!

Paino on pudonnut. Vaikka sokerittomuuteni ensisijainen tavoite ei olekaan painonpudottaminen, olisin hurjan iloinen, jos nämä muutamat "vieraat" kilot häviäisivät. Ilmeisesti kroppaan oli kerääntynyt jossain määrin nestettä ja turvotusta, sillä hieman yli viikon jälkeen painosta oli pudonnut vähän päälle kilo. Loppukuun aikana paino ei ole laskenut enempää, vaan junnannut tasaisesti paikoillaan.

Nälkä on nälkää. Herkkuja on tullut nappailtua usein jo pikkunälkään, joten nälkä on harvoin yltänyt isoksi. Nyt sen sijaan on ollut usein nälkä ja vieläpä oikein selvä - en muistakaan, koska viimeksi maha on kurninut ja ollut lähes kipeä nälästä! Makeanhimo ja nälkä ovat siis kulkeneet ennen käsi kädessä, mutta nyt erkaantuneet enemmän toisistaan. Myös napostelu on jäänyt vähemmälle.

Makeaa ei tee edes usein mieli. Vaikka edelleen etenkin ruokailun jälkeen tuntuisi olevan paikka jälkiruoalle, ei makeaa tee samalla tavalla mieli kuin aikaisemmin. Ennen ensisijainen tuntemus oli makeanhimo ja sen seurauksena pohdin, mitä olisi kiva syödä. Nyt sen sijaan saatan nähdä kuvan jostain leivonnaisesta tai suklaasta ja miettiä, että se voisi olla hyvää - aivan samoin kuin vaikkapa halloumsalaatti tai kanahampurilainen on hyvää. Ei siis ensisijaisesti makeutensa takia vaan makunsa.

Yleisesti virkeys ja fiilis on parempi. Olen edelleen kaukana fengshuista, joka oli ennen lapsia, mutta suunta on kohti entistä! Edelleen pinna on lyhyt ja monet asiat ärsyttävät, mutta toisaalta on hieman virkeämpi ja aikaansaavampi olo. Jotain ehkä kertoo esimerkiksi se, että olen tammikuun aikana puuhannut erilaisia diy-töitä enemmän kuin koko viime loppuvuoden aikana yhteensä!

Jatkan siis sokerittomuuttani hyvillä mielin ja seuraan, miten juhlapoikkeukset vaikuttavat. Tällä hetkellä ei ole yhtään sellainen olo, että haluaisin edes vetää sokeriövereitä, mutta kieltämättä hyvä jätskijälkkäri tai pala kakkua olisi nam!

Tammikuussa moni muukin oli lähdössä herkkulakkoon. Miten teillä on alkuvuosi sujunut sen osalta? Jos olet ehtinyt kirjoittaa blogiin kokemuksista, niin vinkkaa linkistä! Lisään sen mielelläni tekstin perään. :)

Käyhän kurkkaamassa kokemuksia sokerittomasta ja alkoholittomasta tammikuusta oonae-blogista sekä hienoja saavutuksia herkuttomammasta elämäntavasta Kotiäidin elämää -blogista! :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

#ystäväkirjahaaste

Olen huomannut, että tässä viime aikoina Tipulaan on löytänyt tiensä moni uusi lukija. Hei kaikki uudet lukijat ja hei myös teille vanhoille tutuille! :) Viilasin hetki sitten taas hieman Tipulan ulkoasua, joten käykäähän kurkkaamassa välilehtiä tuolta ylhäältä bannerin alta. Uusille lukijoille sieltä löytyy varmasti paljon uusia juttuja, mutta ehkä vanhatkin lukijat bongaavat sieltä postauksia, jotka ovat unohtuneet tai menneet ohi? :) 

Koska uusia lukijoita on tullut, niin nyt voisi olla hyvä hetki täyttää ystäväkirjaa! Sain jo aikaa sitten Nannalta Kotiäidin elämää -blogista ystäväkirjahaasteen sekä hetkeä myöhemmin Avelta Avec Ave -blogista. Kolmas haaste napsahti vielä Ninniltä Papatiti-blogista juuri sopivasti, kun postaus oli jo työn alla. Kiitos teille!

Ennen joulua yritin purkaa Liebster Awards -haasteiden sumaa, mutta projekti jäi kesken. Koska uusia haasteita on tullut niiden jälkeenkin, palaan niiden pariin ehkä joskus myöhemmin. Olen kyllä ilahtunut jokaisesta haasteesta, mutta samaan aikaan pahoillani, etten ole ehtinyt vastata kaikkiin. Tämä aikapula on kinkkinen juttu!

#ystäväkirjahaaste on lähtenyt liikkeelle Nadjalta Napsahduksia-blogista. Kiitos siis myös sinne kivan haasteen liikkeelle laittamisesta! :) Tässä vielä haasteen säännöt:

- Voit kopioida nämä säännöt postaukseesi
- Kiitä haasteen antajaa ja mainitse Napsahduksia-blogi haasteen alulle panijana
- Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirja-kysymyksiin
- Lisää kuvaksi/kuviski parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia
- Keksi uudet (tai käytä vanhoja :D) kysymykset blogiystävillesi
- Haasta mukaan ihania bloggaaja frendejä

Ja tässä kysymykset vastauksineen!

1. Pituutesi ilman korkkareita:
173 cm

2. Lempinimesi? Ja mistä se on peräisin?
Mulla ei ole koskaan ollut varsinaista lempinimeä, mutta bloginimi tuli samassa assosiaatioketjussa Tipusen ja Tipulan kanssa. Pahuksen tiputeema!

3. Minkä ruuan valitset lauantai-illalle jos kaloreita ei tarvitsisi laskea?
En laske koskaan kaloreita, mutta mutta... valinta riippuu vähän siitä, missä syön. Kotona valitsisin jonkin hyvän salaatin tai lasagnea, mutta jos olisin jostain syystä ulkona syömässä, ottaisin pizzan tai jonkinlaisen pihviaterian.

4. TOP 4 asiaa, jota arvostat ystävyydessä?
Luottamus, yhteinen sävel, vaivaantumattomuus ja jollain tapaa samankaltaiset mielenkiinnonkohteet.

5. Telkkarista: Moderni Perhe, Salkkarit, Kimmo, Hottikset vai Greyn Anatomia?
Apua, tähän on varmaan pakko vastata Greyn Anatomia, koska se on ainoa, jota olen joskus katsonut? :D Tai no, Salkkareita olen myös, mutta ymmärtääkseni tällä hetkellä telkkarista tulevat jaksot ovat aika kaukana Salkkareiden ekoista kausista...

6. Rakkaimmat harrastukset, ja onko suunnitelmissa aloittaa jotain uutta?
Käsityöt, blogi ja jumppa. Ei suunnitelmia eikä aikaa uusille. :) Joskus kuitenkin haluan valokuvauskurssille!

7. Haaveita joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa? 
Hmm, haaveilen yleensä paljon kaikesta, mutta nyt lähitulevaisuuteen keksin vain asioita, joita odotan ja jotka todennäköisesti toteutuvat. Yksi haave voisi olla kuitenkin esimerkiksi se, että saisin luettua loppuun pari mielenkiintoista kirjaa eli löytäisin niille aikaa ja malttaisin käyttää ajan niihin.

8. Hattaraa vai pehmistä?
Pehmistä, hattara tahmaa liikaa.

9. Ripsiväri, kestoripset vai au naturel?
Useimmiten taitaa olla nykyisin au naturel, mutta jos menen jonnekin, niin sitten ripsari.

10. Mottosi?
Olen huono pitämään mitään mottoa. Ehkäpä "Älä päätä vain yhtä mottoa, sillä maailmassa on niin paljon muitakin viisaita ajatuksia". :D

Näiden vakikysymysten lisäksi Ave oli laittanut loppuun muutaman ylimääräisen kysymyksen, joten:

11. Mainitse muutama lempielokuvasi.
Useimmat Jane Austenin kirjoista tehdyt elokuvat, Rakkautta vain / Love Actually, Notting Hill, Hiljaiset sillat... Tykkään romanttisista elokuvista. :D Toisaalta myös esimerkiksi Kaunis mieli, Will Hunting ja Kuolleiden runoilijoiden seura ovat jääneet mieleen. Kauhusta, scifistä ja useimmista "älyttömistä komedioista" en innostu, mutta muuten olen aika kaikkiruokainen.

12. Millaista musiikkia kuuntelet eniten?
Suomalaista poprockia sekä sitä, mitä radiosta sattuu tulemaan. Vakiolemppareita ovat Apulanta, Ismo Alanko, Yön vanha tuotanto, Hanoi Rocks, Hector ja Jukka Poika. Kuitenkin tykkään aika laajasti suomalaisesta musiikista ja viime päivinä päässä on soinut tiiviisti esimerkiksi tämä kappale, vaikkei musiikkityyli noin muuten välttämättä ihan iske. Asensin viimein uudelle tietokoneelle Spotifyn, josta olen kuunnellut lähipäivinä erityisesti Anssi Kelaa ja Per Gessleä. Ulkomaalaisista kuuntelen myös esimerkiksi King Charlesia ja John Lindberg Trioa.

13. Minkä kirjan voisit lukea aina vain uudestaan?
Täällä Pohjantähden alla! Viime aikoina olen lukenut todella vähän kirjoja, joten jos jotain lukisin, niin sellaisia, mitä en ole aikaisemmin lukenut.

14. Olut, siideri, lonkero vai viini?
Olen siitä vähän tylsä, että valitsen aina näiden sijasta colan tai pepsin. :)

15. Unohtumattomin ulkomaanmatkasi?

En ole koskaan oikein kaivannut ulkomaille vaan tykännyt kiertää Suomea. Senpä takia tähän on pakko vastata, että yläasteen luokkaretki oli unohtumattomin. :D

En haasta tällä kertaa ketään, mutta kiva olisi kuulla teidän vastauksia kysymyksiin! Mätsäsikö jokin myös sinun ajatustesi kanssa? :)

Kivaa viikonloppua kaikille!

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

Kesävastauksia haasteeseen

Sain Kuiskauksia-blogista The Liebster Award -haasteen, johon olen vastannut aiemmin muutamaan otteeseen (yksi, kaksi, kolme ja neljä). Vastaaminen on kuitenkin aina kivaa ja koska kysymykset ovat vieläpä varsin ajankohtaisia, niin tässä sitä mennään jälleen! :)

1. Mainitse yksi asia, jonka aiot ehdottomasti tehdä tänä kesänä.

Aion tehdä itse lisää jäätelöä. Ensimmäinen kokeilusatsi onnistui hyvin, nyt tuunataan jätskiä lisää!

2. Mikä on lempijuomasi kesällä?

Vesi janojuomana ja limppari extrana. Kolajuomat ovat varma valinta, mutta tänä kesänä olen ihastunut myrkynvihreään päärynälimppariin. :D

3. Entä kesän suosikkiherkkusi?

Grilliruoka, ehdottomasti!

4. Valitsetko rantalukemiseksi kirjan vai lehden?

Lehden. Tykkäisin lukea kirjoja, mutta tällä hetkellä en malta raivata aikaa niiden lukemiselle, joten valitsen nopeammin selattavan lehden (ja sen kauniit kotikuvat ja ruokaohjeet).

5. Mikä on paras kesämuistosi viime vuodelta?

Taisi se olla tuo Untuvikon syntymä. Toisaalta muistan myös, kuinka hienoa oli touhuta pihalla Tipusen kanssa, sillä hän oli jo NIIN iso tyttö! Huimat 1 v ja muutama kuukausi päälle siis. :)

6. Päivittyykö blogisi samaa tahtia kesällä, kuin muinakin vuodenaikoina?

Ainakin nyt tuntuu, että postauksia tulee paljon harvemmin kuin muina vuodenaikoina. Muut kiireet ovat vieneet mennessään eikä iltaisin ole tullut istuttua koneen äärellä niin paljoa kuin talvella.

7. Mitkä ovat kesäsi kolme tärkeintä kosmetiikkatuotetta?

Apua. Pitäisi varmaan sanoa ainakin aurinkorasva, mutta oikeasti en ole käyttänyt sitä kertaakaan. Tosin en ole erityisemmin hakeutunutkaan aurinkoon, mutta vähäinenkin oleilu kärväyttää kyllä ihoni nopeasti. Kolme tärkeintä taitavat olla siis samat kuin muinakin vuodenaikoina: mineraalimeikkipuuteri, ripsiväri ja huulirasva.

8. Jos sinulle tarjoutuisi mahdollisuus matkustaa ihan minne vaan, mikä olisi kohde?

Tykkään matkustaa lähinnä Suomen sisällä, vaikka muistakin maista löytyisi valtavasti mielenkiintoista katsottavaa. Olen matkustamisen suhteen vähän arka, joten jos kohteeseen pitäisi oikeasti mennäkin, niin kaikki eksoottiset ja hurjat paikat jäävät pois laskuista. Mä sitäpaitsi haluaisin oikeasti nähdä Lapin ruskan tai kevättalven, joten vastaan sen. :D

9. Mikä on paras koskaan lukemasi kirja? Ja miksi juuri se?

En tiedä, onko tämä nyt vähän kliseinen vastaus, mutta Täällä Pohjantähden alla trilogia. Tykkään historiasta ja minusta on mielenkiintoista tietää, miten ihmiset ovat menneisyydessä eläneet. Täällä Pohjantähden alla on mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, ja siihen pystyy eläytymään ja samaistumaan monesta eri näkökulmasta.

10. Mikä liikuntalajeista on suosikkisi?

Tykkään zumbasta ja muista jumpista, joissa saa pomppia ja rehkiä musiikin tahdissa. Jumpassa pitää olla menevä musiikki ja tarpeeksi haastetta askelkuvioissa.

11. Mikä on sinulle bloggaamisen kolme parasta antia? 

Kirjoittaminen ja valokuvaaminen niin, etteivät tuotokset jää vain oman koneen muistiin vaan niistä saattaa olla iloa tai hyötyä muillekin, muista blogeista saatavat uudet ideat ja näkökulmat sekä mahdollisuus vaikuttaa pienimuotoisesti hyvin matalalla ruohonjuuritasolla.

Kiitos haasteesta Niina! En haasta tällä kertaa ketään mukaan, mutta haasteen saa napata samoilla kysymyksillä tästä kuka vain! :)

Kaunista kesäiltaa kaikille! Taitaa tuolla aurinkokin hieman pilkahdella. :)

Oranssia juhla-asussa

Juhlimme viikonloppuna 1-vuotiastamme ja juhlien, vaikka hyvin pienimuotoiset olivatkin, valmistelu ja muutama muu projekti ovat pitäneet minut melkoisen kiireisenä. Ajattelin jo jättää tällä(kin) viikolla MakroTexin väliin, sillä en meinannut keksiä mitään kuvauskohdetta. Oranssi on lempivärini, mutta mukamas en löytänyt mitään kivaa kuvattavaa. Sunnuntaina vieraita odotellessamme pysähdyin kuitenkin peilin eteen... Ja kappas, oranssia löytyi!

Vaatekaappini on yllättäen samaa sarjaa kotimme ja blogin taustakuvan kanssa - väriä löytyy sieltä sun täältä, kokonaan mustia vaatteita ei ole juuri yhtään ja ylipäätään edes pienen ripauksen mustaa tai harmaata löytää vain muutamasta vaatteesta. Juhlinkin tuoretta taaperoamme oranssissa niin mekon kuin korujenkin puolesta.

Tykkään valtavasti Aarikan korviksista ja muutenkin puu korumateriaalina viehättää minua yhä enemmän. Kaivoin pitkästä aikaa esiin rannekorulaatikkoni ja löysin sieltä unohtuneen, monta vuotta sitten tehdyn rannekorun. Uusin silmin sitä katsellessani muuttaisin monta asiaa, mutta värimaailmansa ansiosta se pääsi käyttöön pikkuvioista huolimatta.

Ostin viime kesänä ensimmäisen maximekon sitten 90-luvun ja ihastuin oitis. Onpas mukavan helppoa, kun ei tarvitse miettiä, nouseeko helma liian ylös, eikä edes stressata kalpeista kanankoivista, jotka korkeintaan punastuvat auringossa! Tänä kesänä olen juhlinut usein tässä mekossa, mutta myös keltaista ja vihreää on ollut käytössä.

Missä värissä sinä juhlit? :)

Lisää oranssia löytyy Pienen Linnun MakroTex-haasteesta!

Instagram-aloittelija kaipaa vinkkejä!

Vihdoinkin on otettu jälleen yksi pieni askel sosiaalisessa mediassa ja minut löytää nyt myös Instagramista nimimerkillä tsirppu! :)

Lämpiän ehkä hieman hitaasti uusille asioille ja luotan liian vahvasti mielikuvaani tutkimatta asiaa yhtään tarkemmin. Olin jotenkin kummallisesti kuvitellut, että Instagramista löytyy vain asukuvia, hymyileviä päitä ja aamupuuroja, kunnes keskustelin asiasta ystäväni kanssa. Koin valtavan ahaa-elämyksen hoksatessani, että Instagram on tosiaan myös oiva väline saada inspiraatiota, löytää upeita kuvia ja jakaa niitä omia kuvia, joita ei ehdi blogiin tuoda.

Olen nyt jonkin aikaa tutustunut instaan ja yrittänyt päästä perille sen kuvioista. Olen huomannut, että tapoja käyttää sitä on monia, joten päätin kysyä teiltä hieman Instagram-vinkkejä.

Kuinka usein sinä julkaiset siellä kuvia?

Julkaisetko vain yhden päivässä vai useampia?

Kirjoitatko aina kuvatekstin vai jätätkö sen pois?

Entä miten ahkerasti käytät hästägejä?

Julkaisetko vain uusia kuvia vai myös kuvia puhelimen syövereistä?

Millaisia kuvia laitat Instaan?

Tykkään tehdä asiat mieluummin tietokoneella kuin puhelimella, joten Instagramin käyttö on aavistuksen verran epämukavuusalueellani. Ensitöikseni selvitinkin mm. voiko kuvia ladata omalle tilille myös suoraan koneelta - en nimittäin millään jaksaisi kaivaa piuhoja esille ja tottakai mieluummin kuvaan kameralla kuin puhelimellani. Riemukseni huomasin, että se onnistuu helposti! Täältä löytyi hyvät ohjeet siihen, miten valokuvat saa tietokoneelta omalle Instagram-tilille. :)

Arvaatko muuten, mikä oli suurin kynnyskysymys pohtiessani Instagramiin liittymistä? Nimimerkin keksiminen! Ajattelin olla näppärä ja keksiä jollain tapaa tipuihin liittyvän nimimerkin ja otin Wikipedian avukseni. Tiesitkö, että Intiassa on moskeia nimeltään Tipu Sultan Mosque? Tai että Tipu Aziz oli (on?) neurokirurgian professori Oxfordista? Entä tiesitkö, että vaaksiaisten (niiden pitkäjalkaisten ja kapeasiipisten ötököiden) latinankielinen nimi on Tipulidae? Ihastuin Tipulidaeen valtavasti, mutta kuulemma se on todella outo nimimerkki. :D Muutaman mutkan jälkeen olen siis ihan vain tsirppu - tervetuloa kurkkaamaan kuviani! :)

Kun nyt vihdoin olen Instagramissa, tarvitsen tottakai myös seurattavia mielenkiintoisia käyttäjiä! Vinkkaa siis omasta insta-tilistäsi tai kehu kaveria, tulen kurkkaamaan kuvia! :) Erityisesti haluaisin löytää käyttäjiä, joilta löytyy kivoja luonto- tai maisemakuvia, sisustuskuvia tai kuvia ruoista ja leipomuksista. Myös käsityö-, diy- ja tuunauspainotteiset kuvaajat kiinnostavat!

Näin kesällä huomaan monien blogien hiljentyvän hetkeksi ja itsekin olen huomattavasti vähemmän tietokoneella, joten Instagram on näppärä tapa pysyä tuttujen ihmisten menoissa mukana. Minullakin on jonossa vaikka kuinka monta juttua, joista haluaisin päästä kirjoittamaan, mutta aika ei vain riitä aina. Onneksi siis kuvien lataaminen Instagramiin on helppoa ja nopeaa. Joko muuten huomasit, missä seikkailin tyttöjen kanssa eilen? ;)

Minä, minä, minä & 22 vastausta!

Ihanat K:t Taina ja Heidi haastoivat minut vastaamaan kysymyksiinsä. Olen näitä haasteita tehnyt jo muutamaan otteeseen (löydät ne täältä järjestyksessä yksi, kaksi ja kolme), mutta tottakai lähden mukaan nytkin. Tosin en taida tällä kertaa laittaa kysymyksiä eteenpäin, mutta jos joku haluaa napata tästä samat kysymykset itselleen ja vastata niihin, niin siitä vain! :)

Mansikkatilan mailta tulivat nämä kysymykset:

1. Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi?

Luulen, että varhaisimmat muistoni ovat ajalta, kun olen hieman alle kolmen. Muistan mm. miltä tuoksui synnytyssairaalassa käydessämme katsomassa vastasyntynyttä pikkusiskoani ja kuinka hauska oli selvittää isän työpäivän aikana hänen tekemäänsä kuva-arvoitusrataa. 

2. Kerro haaveestasi, joka on toteutunut.

Ehdottomasti ihmiset, jotka asuvat täällä samassa kodissa: 2 pikkukaveria ja yksi hieman isompi. :)

3. Oletko toiveammatissasi?

Olen! Tosin olen saanut myös uusia ideoita toiveammateiksi, joten saa nähdä, vaihdanko vuosien myötä jossain vaiheessa vielä alaa.

4. Luetko mielummin lehdestä kulttuuria, urheilua vai molempia?

Luen ensimmäiseksi mielipidekirjoitukset / -tekstiviestit ja sen jälkeen selailen muuta lehteä: kulttuuria ja kotimaan uutisia. Urheilua en lue juuri koskaan.

5. Lempikukkasi?

Tykkään erityisesti freesioista, tulppaaneista ja orvokeista, mutta pidän paljon myös muista kukista.

6. Musiikissa sinulle tärkeämpää, sanat vai melodia?

Melodia ehdottomasti. Tosin sanat pysäyttävät useammin, jos niitä jää vartavasten kuuntelemaan. Ensimmäisenä kiinnitän kuitenkin huomiota melodiaan ja jos se on kiva, keskityn myös sanoihin. Voin ihan hyvin kuunnella mm. espanjankielistä musiikkia ymmärtämättä lainkaan, mistä lauluissa kerrotaan.

7. Tykkätkö tanssimisesta?

Tavallaan joo ja tavallaan en. Musiikin tahdissa on huippua jumpata tai zumbata, mutta en tykkää varsinaisesti tanssia.

8. Kesässä parasta?

Lämpö ja valo! Tykkään myös helppoudesta, kun ulos lähtiessä riittää useimmiten laittaa kengät ja korkeintaan kevyt neule päälle.

9. Jos voisit lahjoittaa suuren summan hyväntekeväisyyteen, mikä olisi kohteesi?

Lapset olisivat kohde, mutten tiedä, mihin tiettyyn asiaan kohdentaisin lahjoituksen. Toisaalta haluaisin tukea kouluja, jotta mahdollisimman moni lapsi hyötyisi lahjoituksesta. Toisaalta kuitenkin voisin kohdentaa rahat lapsiin ja perheisiin, jotka ovat sosiaalitoimen alaisuudessa ja tarvitsevat erityisesti apua.

10. Mitä kierrättäminen ja ekologisuus sinulle merkitsee?

Tyhjiä pilttipurkkikasoja ja metallikansitorneja. :D Minulla olisi paljon parannettavaa ekologisuudessa (tykkään mm. olla pitkään suihkussa enkä syö tyttöjen kylmenneitä puuronjämiä tai jatkohyödynnä niitä muuten), mutta tsemppaan asiassa koko ajan. En tykkää ostaa asioita turhaan ja mahdollisuuksien mukaan yritän hyödyntää kirpputoreja. Esimerkiksi suuri osa minun ja tyttöjen vaatteista on kirppareilta.

11. Mikä olisi yksi tärkein neuvo bloggaajalle tässä valtavassa blogimeressä?

Älä kopioi muita tai mieti, millainen blogisi pitäisi olla, vaan tee omannäköistäsi blogia. (Ja lisäksi varmista, että käyttämäsi fontti ja värit ovat luettavissa, kuvat eivät poukkoile sivulla ristiin rastiin ja sivut eivät lataudu ikuisuutta.)

Ja Ruusumäeltä puolestaan sain tällaisia kysymyksiä:

1. Mistä blogisi nimi tulee?

Tipusesta - halusin blogin nimeksi jonkin paikan, joka kuvastaisi kotia ja kaikkea, mitä siellä tehdään. Missäpä muualla Tipusemme asuisikaan kuin Tipulassa? :D

2. Paras stressinpoistokeinosi?
 
Hyvä ruoka, Miehen seura ja telkkari tai muu tekeminen, jossa ei tarvitse niin paljoa ajatella.

3. Mistä unelmoit?
 
Lapsenlapsista. :D Hyvästä ja terveestä elämästä niin itselle, Miehelle kuin tytöillekin. Ja tietysti siitä omasta talosta.

4. Mitä sitten, kun saavutat unelmasi?

Keksin uusia. :)

5. Järki vai tunteet?
 
Järki.

6. Puhe vai teko?
 
Teko.

7. Mistä huonekalusta/esineestä et luopuisi mistään hinnasta?
 
Hmm, tämä oli vaikea. Olen tosiaan muistojemmari, joten täältä löytyy useitakin esineitä, joista en haluaisi luopua. Tykkään mm. äidiltäni saamasta vanhasta piirongista ja isäni tekemästä sängystä.

8. Itse tehty vai ostettu?
 
Vähän vaihdellen sekä että. Tykkään itse tehdystä, mutta ajankäytön ja taitojen puitteissa täytyy kyllä sanoa, että ostettu on usein parempi vaihtoehto.

9. Millä adjektiivilla paras ystäväsi kuvailisi sinua?

Kysyin Mieheltä: Söpö, väsynyt. Tipulidaeeeee!

10. Heikkoutesi?

Olen huono hoitamaan asioita puhelimessa: en tykkää hoitaa virallisia asioita soittamalla  vaan menen mieluummin paikanpäälle ja yhteydenpitokin ihmisten kanssa tapahtuu lähinnä sähköposteilla tai muilla kirjoitetuilla viesteillä.

11. Vahvuutesi?

Olen johdonmukainen ja rauhallinen enkä juurikaan panikoidu tai stressihermostu yllättävissä tilanteissa.

Viikonloppu lähestyy, jipii!

Hyvää loppuviikkoa sinulle! :)

Kaivelin kuvitusta vanhoista kansioista. Tässä muutama otos kesäkuulta 2008!

33 asiaa minusta, 11 uutta blogituttavuutta

Oho, mikä haasteryöppy! Olen saanut viime viikkoina Kun äiti kelaa -blogista 11-11-11 -haasteen sekä Inspiration ja Rapatessa roiskuu -blogeista The Liebster Award -haasteen. Ensimmäiseen haasteeseen olen vastannut kahdesti täällä ja täällä, joten tällä kertaa siinäkin vain vastaan kysymyksiin.

Eli idea lyhykäisyydessään: vastaa annettuihin kysymyksiin, keksi itse uudet 11 kysymystä ja haasta mukaan 11 blogia.

Kysymykset Selinalta (Kun äiti kelaa):

1. Miksi kirjoitat blogia ja onko sinulla joku tavoite blogisi suhteen?

Tykkään kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta ja koska laatikkoraapustelu on kovin tylsää, päätin alkaa pitää blogia. Olen melko tavoitteellinen ihminen ja esimerkiksi tuijottelen usein tuota Lukijat-ruutua ja odotan seuraavaa tasakymmentä. Yksi tavoite on myös se, että jossain vaiheessa olen täysin tyytyväinen Tipulassa oleviin valokuviin. :D

2. Jos saisit tilaisuuden lähteä just nyt unelmiesi matkalle etelän lämpöön ja saisit pakata vain 3 asiaa  mukaan, niin mitä pakkaisit?

Saavatko asiat olla ihmisiä? Sitten valinta on helppo ja koostuu yhdestä Miehestä ja kahdesta tirppasesta.

3. Mitä elokuvaa kävit elokuvateatterissa viimeksi katsomassa? Ja jatkokysymys, söitkö niitä ylihinnoiteltuja, mutta niiiiiin hyviä poppareita?

Viimeksi kävin katsomassa muistaakseni Metsä-elokuvan kaksi vuotta sitten. En raaski ostaa poppareita, joten syön yleensä marketista ostettuja karkkeja. :)

4. Mitä piirrettä arvostat omassa äidissäsi tai isässäsi eniten?

Arvostan molemmissa todella paljon sitä, että he ovat tukeneet minua kyseenalaistamatta päätöksiäni eivätkä ole yrittäneet sovittaa minua mihinkään tiettyyn malliin tai odotuksiin.

5. Millainen on turhamaisin haaveesi?

Tämä oli vaikea. Ehkä näin lähitulevaisuuden haavetähtäimellä turhamaisin haaveeni on unelma uusista kesävaatteista ja erityisesti mekoista. Monista mekoista!

6. Oliko sinulla unilelua lapsena? Siis sellaista, joka kulki mukana paikasta toiseen ja se oli rakkain unilelusi?

Ei unilelua, mutta unirätti kyllä. :)

7. Onko sinulla unelma, jonka eteen teet jatkuvasti töitä?

Hyvät välit lasten kanssa heidän ollessa aikuisia sekä oma talo.

8. Jos menet ravintolaan ja valitset kolmen ruokalajin aterian, mitä söisit? (Alku- pääruoka ja jälkkäri.)

Alkuun jokin salaatti tai kantarellikeitto, pääruoaksi medium-kypsyinen pihvi sekä jotain rapeita perunoita ja kasviksia ja jälkiruoaksi jäätelöannos.

9. Jos pääsisit nyt mihin tahansa kouluun, niin mitä opiskelisit?

Todennäköisesti valokuvausta, mutta myös sisustussuunnittelu olisi mielenkiintoista. Tai jokin käsityöala.

10. Mistä pihistät ja mihin panostat kodissasi?

Pihistelen siinä että huonekaluja ostetaan vain tarpeeseen eikä sisustusmielialojen mukaan. Panostan siihen, että kynttilöistä ja verhoista löytyy eri värivaihtoehtoja, joita voin sitten mielialojeni mukaan vaihdella huoneesta toiseen. :D

11. Mikä on parasta äitiydessä?

Se, että saan pussata ja halata juuri näitä söpöjä. Hienoa on myös aito kiintymys ja välittäminen, joka tytöistä huokuu.

Kysymykset Viltsulta (Inspiration)

1. Mikä on blogisi päätarkoitus?

Jakaa ideoita, ohjeita ja inspiraatiota sekä tuoda hyvää mieltä lukijoille.

2. Kuinka blogi-sinäsi ja oikea sinäsi eroavat toisistaan?

Tätä jouduin pohtimaan kauan, sillä eroavaisuuksia oli vaikea keksiä. Ehkä selvin ero on se, että oikea minä ei mene spontaanisti aloittamaan keskustelua tuntemattomien kanssa, mutta blogeja käyn helpommin kommentoimassa.

3. Mistä bloggaajan näkökulmasta katsoen haaveilet?

Haaveilen monistakin asioista, esimerkiksi sadan Blogger-lukijan täyttymisestä ja siitä, että pystyisin tekemään tätä jatkossakin (eli blogille löytyy aikaa ja ideoita).

4. Mikä sinua loukkaa blogimaailmassa?

Tökeröt kommentit, joita jotkut saavat kirjoituksiinsa. Toisaalta minua ei loukkaa, mutta hieman häiritsee myös oikein kärkevät kirjoitukset, joissa tuomitaan (vaikkakin yleisellä tasolla) toisten bloggaajien tapa tai tyyli kirjoittaa.

5. Onko sinua loukattu blogissa?

Ei. Kun blogiin alkoi löytää tiensä monet uudet lukijat, mietin välillä, miten suurempi lukijakunta vaikuttaa blogin sisältöihin ja etenkin kommentointiin. Olen kuitenkin äärimmäisen iloinen Tipulan fiksuista lukijoista, jotka ovat jättäneet vain ja ainoastaan asiallisia kommentteja! :)

6. Mikä tuntuu hyvältä blogisi tiimoilta?

Näin viimeisimmäksi olen ilahtunut suuresti kommenteista arvontapostauksessa, jossa kyselin palautetta Tipulasta. Muutenkin olen iloinen jokaisesta kommentista ja siitä, että joku on lukenut juttuni ja ehtinyt vieläpä jättää vastauksen!

7. Aijotko blogata vielä 10 vuodenkin kuluttua?

Mahdollisesti. Varmasti bloggaaminen silloin olisi hyvin erilaista, kun täytyy sovittaa yhteen työelämä ja teini-ikää lähestyvien tyttöjen vanhemmuus.

8. Pahin blogi-painajaisesi?

Se, että joku hakkeroituu blogitiliini ja joko spämmää Tipulan täyteen kaikkea turhaa ja noloa tai - mikä ehkä vielä pahempaa - samalla jakaa julkiseen levitykseen kuvat, sähköpostit ja muun henkilökohtaisen materiaalin koneeltani.

9. Minkälainen blogi on mielestäsi hyvä blogi?

Hyvässä blogissa on ainakin suurimmassa osassa postauksia jokin juttu: kauniita kuvia, mielenkiintoisia ajatuksia tai vaikkapa hyvä idea tai ohje. Hyvää blogia on myös kiva lukea eli se näyttää selkeältä, ei ole täynnä pieniä härpäkkeitä ja sen sivut latautuvat kohtuullisessa ajassa.

10. Minkälaisia blogeja luet ja miksi?

Havahduin juuri vähän aikaa sitten siihen, että luen todella vähän isoja, suosittuja blogeja. Sen sijaan lukulistaltani löytyy pieniä tai melko pieniä blogeja, joissa on kauniita kuvia ja mielenkiintoisia ideoita. Suurimmaksi osaksi blogit ovat sisustus- tai perheblogeja.

11. Seuraatko joitakin blogeja vain verkostoitumismielessä, vaikket luekkaan niitä?

En juurikaan, pari tuollaista blogia roikkuu lukulistallani.

Kysymykset Voikulta (Rapatessa roiskuu):

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Halu kirjoittaa ja ottaa kuvia muuallekin kuin pöytälaatikkoon (tai tietokoneen kovalevylle).

2. Miten päädyit blogisi nimeen?

Nopeasti. :D Täällä ei ole tainnut käydä vielä ilmi, mutta ihan oikeasti kutsun esikoistamme usein Tipuseksi. Blogin nimeen halusin jonkin paikannimen, joka kuvaisi blogin sisältämää sillisalaattia kodista, ruoista ja perheestäkin. Ja missäpä muualla Tipunen asuisi kuin Tipulassa?

3. Millaisia blogeja tykkäät seurata?

Kauniita, selkeitä ja sisällöltään mietittyjä. Tykkäisin seurata enemmän blogeja, joissa teksti on pääasiassa kuvien sijaan, mutta valitettavasti tällä hetkellä tuntuu, ettei aivokapasiteettini tai aika riitä kirjoitusten lukemiseen ja pohtimiseen. Siksipä tykkäänkin blogeista, joissa jo kuviakin katselemalla voi saada ideoita ja inspiraatiota.

4. Mikä on elämässäsi kaikkein tärkeintä?

Perhe.

5. Mikä on/on ollut suurin unelmasi?

Lapset ovat yksi toteutunut unelmani kuten myös superkiva Mies. Nyt unelmoin talosta ja lähitulevaisuuden tähtäimellä kokonaisista yöunista. :)

6. Mihin haluaisit matkustaa?

Tykkään kotimaanmatkailusta, ja Suomessa onkin valtavasti paikkoja, joissa haluaisin käydä. Haluaisin esimerkiksi päästä Lappiin ruska-aikaan ihastelemaan värejä tai talvella katsomaan revontulia. Myös monet kaupungit ovat sellaisia, etten ole käynyt niissä ollenkaan tai ainakaan moneen vuoteen, joten mukavaa olisi vierailla Porvoossa, Tammisaaressa, Hangossa... Pidän historiasta ja vanhoista kaupungeista ja myös Naantalista, Raumalta ja Turusta löytäisin varmasti paljon katseltavaa.

7. Mikä on parasta juuri sinussa?

Realistinen optimistisuus.

8. Mitkä ovat pahimmat tapasi?

Herkkulakko oli ja meni, ja palasin vanhoihin tapoihini. Yksi pahoista tavoistani on siis sokerilla mässäily.

9. Mikä on ollut elämäsi suurin pettymys?

Tämäkin oli vaikea kysymys. Kyseessä ei ole varmastikaan elämäni suurin pettymys, mutta kuitenkin hyvin mieleen jäänyt. Kolmannella luokalla koulussamme luokat esittivät toisilleen erilaisia kristillisiä juhlia (ristiäiset, ripille pääsy jne.) ja meidän luokkamme juhla oli häät. Minä olisin ollut morsian ja olisin saanut kauniin valkoisen mekonkin, mutta juuri esitysviikolla olin kotona vesirokossa. Se harmitti!

10. Millainen olisi sinun unelmatalosi?

Uusi kaksikerroksinen puutalo, joka kuitenkin näyttää vanhalta. Se olisi keltainen tai vihreä ja siinä olisi valkoiset yksityiskohdat. Talo ei olisi kuutiomainen, vaan siitä löytyisi ulokkeita: katos terassin päällä, jonkinlainen parveke ja ulkonevia ikkunoita. Siinä olisi mielellään mansardikatto ja moni-ikkunainen kuisti. Pihalla olisi isoja, vanhoja puita. Järvinäkymä ja koivukuja olisivat myös tosi jees. :D

11. Jos saisit valita kolme asiaa mukaan autiolle saarelle, niin mikä ne olisivat?

Ensin ajattelin ottaa loppuperheen mukaan, mutta se olisi ehkä epäreilua heille. Jos siis yksin pitäisi saarelle tupsahtaa, ottaisin mukaan hyötyesineitä eli puukon, sytkärin ja valtavankokoisen lakanan tai muun kangaspalan. Sitten toivoisin, että saarella on syömäkelpoista kasvillisuutta.

Kun vastasin ensimmäisen kerran näidenkaltaiseen haasteeseen, ideana oli haastaa mukaan itselle tuntemattomia, alle 200 lukijan blogeja. Ajatuksena uusiin blogeihin tutustuminen haasteen myötä oli niin kiva, että päätin toteuttaa haastamiseni sillä idealla.

Tässäpä siis 11 blogia, jotka olen löytänyt parin viime kuukauden tai nyt haasteen aikana! Haastan teidät mukaan! :)

1. Askeleita perheenä
2. Kuvastin
3. Jotain uutta, vanhaa, käsintehtyä ja kaunista
4. Tänään kotona
5. Paiqo
6. Petran; minä ja me
7. Sydämellistä
8. Mutsi hoitaa
9. Alinan kotona
10. Pinnalle
11. Vauvasekoitin

Yritin keksiä kysymyksiä, joihin voit vastata halutessasi myös pelkällä kuvalla. Joten kysymykseni teille ovat:

1. Millainen on kaunis kattaus?
2. Mikä on parasta aamuissa?
3. Mistä vaattesta et luovu?
4. Mistä sinun kesäsi on tehty?
5. Mikä väri hallitsee kotonasi?
6. Millaista on arkiruokasi?
7. Miten aiot viettää / vietit vappua?
8. Mikä on lempikukkasi?
9. Jos saisit vuorokauteen lisätunteja, mihin käyttäisit ne?
10. Tykkäätkö tuunata vai ostatko mielummin valmista?
11. Mikä on blogisi The Juttu?

HAASTE: Millainen äiti olen?

Hopshei, sain Äiti ja melukylän lapset -blogista haasteen, jossa pohditaan omaa äitiyttä. Kysymyksiin vastaaminen veikin tovin, mutta vihdoin sain pähkäiltyä vastaukset kuntoon! Haasteen idea lyhykäisyydessään on siis vastata kysymyksiin ja haastaa lopuksi mukaan muita bloggaajia.

Minkälainen äiti olet?

Olen kotihiiriäiti, joka oikeasti tykkää laittaa ruokaa, leipoa, askarrella ja ihan vaan olla ja puuhailla arkisia asioita. Viihdyn kotona tyttöjen kanssa, mutta ehdottomasti tarvitsen myös hetkiä, jolloin voin tehdä omiakin juttuja.

Tykkään kiireettömistä päivistä, jolloin ei tarvitse tähdätä minnekään tiettyyn aikaan eikä miettiä päiväunien ja syömisten ajoittumista oikein. En hirveästi stressaa siitä, millainen äiti minun pitäisi olla tai miten asiat pitäisi tehdä oikein. Sen sijaan poden välillä huonoa omatuntoa, kun en ole hoksannut tai muistanut jotain asiaa.

Pidän kiinni rajoista ja säännöistä ja huomautan, jos tytöt tekevät jotain kiellettyä. Kuitenkin kieltämistä enemmän kehun ja kannustan tyttöjä olipa kyseessä sitten hyvä yritys tai onnistunut suoritus.

Eroaako se paljon siitä minkälainen äiti ajattelit olevasi ennen lapsia?

Ajattelin, etten hermostuisi helposti, mutta nyttemmin olen todennut pinnan olevan välillä hämmentävän lyhyt. Ajattelin myös meneväni ja lähteväni seikkailemaan enemmän lasten kanssa, ja ehkä sellainen äiti jossain vaiheessa olenkin - nyt vain tuntuu, että kahden näin pienen kanssa liikkuminen on aavistuksen stressaavaa ja vaivalloista. Ehkäpä kuitenkin jo kesällä vietämme pitkiäkin hetkiä kodin ulkopuolella!

Ennen lapsia ajattelin myös, ettei rajojen ja sääntöjen pitäminen ole vaikeaa, mutta kyllä se vain on! Välillä on oikeasti sydäntä raastavaa aiheuttaa yhdelle maailman söpöimmistä valtava pettymys ja alahuulen väpätys, kun ei tiskikoneen nappuloita saakaan mennä räpeltämään eikä kuramattoa syödä.

Mitä luulet että muut ajattelevat sinun kasvatustavoistasi?

Veikkaan, että minua pidetään paljon varovaisempana äitinä kuin mitä itse ajattelen. Samoin monet varmaan luulevat, että puuhailen koko ajan jotain lasten kanssa, vaikka oikeasti tytöt saavat myös paljon tohottaa keskenään tai itsekseen.

Mitä sinun pitäisi mielestäsi tehdä toisin?

Minun pitäisi olla kärsivällisempi ja antaa Tipusen kävellä enemmän itse autolle tms. ja ehkä välillä muutenkin antaa taaperon tehdä enemmän itse asioita, vaikka se veisikin aikaa. Olen aika suoralinjainen: vaatteet puetaan päälle joka tapauksessa ja ruoka syödään tai ei syödä - en siis leiki pesäpuutaan rakentavaa lintua enkä tunneliin syöksyvää junaa. Kuitenkin pieni leikinomaisuus joissain jutuissa olisi hyvä.

Mitä teet mielestäsi oikein?

Olen läsnä. Vaikka huomaankin ärsyttävän usein miettiväni omia juttujani ollessani tyttöjen kanssa (mikä kuuluukin myös edellä olevaan kategoriaan), olen kuitenkin paikalla ja useimmiten myös henkisesti läsnä.

Oletko varovainen äiti? Annatko lapsen kokeilla esimerkiksi telineeseen kiipeämistä hyvillä mielin vai estätkö toiminnan? Oletko hankkinut turvalukkoja kaappeihin, pistorasioihin suojat tai portteja rappusiin tai joihinkin oviin? Perustelut vastauksiin.

Olen ja en ole varovainen äiti. Haluan, että kotona on turvallista ja meillä onkin portaissa portit, pistorasioissa suojat ja johdotkin aika hyvin piilossa. Kun tiedän kodin olevan isoilta osin turvallinen, uskallan antaa tyttöjen olla siellä myös ilman että seuraan aivan koko ajan heidän peräänsä. Uskallan siis esimerkiksi tiskata samaan aikaan, kun vauva seikkailee kulman takana, sillä tiedän, ettei meillä ole lattialla mitään, mitä ei missään nimessä saisi syödä.

Kuitenkaan kotimme ei ole täysin suojattu - esimerkiksi laatikot ja kaappienovet saa halutessaan auki, pöydänkulmissa ei ole pehmusteita ja rattaatkin ovat eteisessä ihan vapaasti lähestyttävissä. Tipunen oppi jo aika pienenä, mihin saa koskea ja mitä ei saa tehdä, joten ainakaan vielä ei ole ollut tarvetta suojata esimerkiksi lieden nappuloita. Mielenkiinnolla seuraankin, miten Untuvikko oppii ja ymmärtää kiellot ja ilmestyykö meille kohta kasa laatikkolukkoja tai siirtyvätkö viimeisetkin koriste-esineet yli metrin korkeudelle.

Miten toimit seuraavassa tilanteessa: lapsi huutaa kaupassa pää punaisena ja makaa kaupan lattialla kun et suostu ostamaan jotain tiettyä juttua mitä lapsi haluaa. Annatko olla? Heittäydytkö itsekin maahan? Keskusteletko aiheesta? Annatko periksi? Mitä ajattelet muiden kaupassa asioivien katseista ja huokailuista?

Tällaista tilannetta ei ole vielä ollut, mutta uskon, etten ainakaan antaisi periksi. Todennäköisesti toteaisin ensin, ettei haluttua juttua nyt saa, koska ei ole karkkipäivä / ruokakaupasta ei osteta lelua / asia ei ole ostoslistalla tms. Sitten yritän hämätä kiukun pois ja jollei se auta, jatkan ostoksia raivoavan muksun kanssa. Kokeilen harhautusta uudestaan ja jos huuto edelleen jatkuu, todennäköisesti nappaan mukaan vain kaikkein tärkeimmät ostokset ja suuntaan kassoille. Kun lapsi jossain vaiheessa rauhoittuu, kerron uudelleen, miksei hän saanut tahtoaan läpi.

En ole ihan varma, miten toimisin seuraavalla kauppareissulla. Todennäköisesti kauppaan lähtiessämme en ottaisi kaupassakäyttäytymistä enää puheeksi ja muistelisi edellistä reissua, vaan kehuisin lasta onnistuneista pikkujutuistakin (hienosti kävelit autolta kauppaan / osaatpas istua hyvin rattaissa / valitsit todella hyvän kurkun jne.) ja toivoisin, että sillä kertaa vältytään raivolta ja saadaan kiva kauppakokemus.

Miten teidän perheessä suhtaudutaan herkkuihin? (Karkit, jäätelö, limut, sipsit, roskaruoka...)

Niin kauan kuin lapsi ei hoksaa vaatimalla vaatia herkkuja ja tyytyy vastaukseen kyseessä olevan aikuisten ruoka, herkut pysyvät poissa taaperon lautaselta. Useimmiten Tipunen tosin saa palan pullaa tai keksiä, jos mekin syömme niitä, ja ehkä tänä kesänä hän saa elämänsä ensimmäisen mehujäänkin. Olemme ehkä hieman nipoja herkkujen suhteen, mutta tytöillä on kuitenkin vuosikymmeniä aikaa herkutella mielin määrin. Luotan siihen, että sitä, mistä ei tiedä, ei osaa vielä kaivata. :)

Onko lapsillanne tarkat rytmit? Ruoka, uni yms. Perustelut vastaukseen.

Rytmi on ja melko tarkkakin, mutta se on silti tarvittaessa joustettavissa. Asiat (ruokailut ja unet) tapahtuvat päivittäin samassa järjestyksessä, mutta kellonaika saattaa heitellä hieman sen mukaan, mihin aikaan on aamulla herätty, miten pitkät (tai lyhyet) päiväunet ovat ja millainen nälkätilanne on.

Mitä luulet ja toivot että lapsesi ajattelevat aikuisena kasvatustaidoistasi?

Toivon, että tytöt pitävät minua reiluna, suvaitsevana ja luotettavana. Todennäköisesti olen heidän mielestään ainakin jossain määrin tiukka, mutten toivottavasti kuitenkaan nipo. Olisi hienoa, jos tytöt aikuisina ajattelisivat, että olemme tehneet perheenä paljon kaikkea mukavaa!

Mitä kasvatustapoja olet kopioinut omilta vanhemmiltasi?

Haluan tehdä tyttöjen kanssa asioita - tällä hetkellä vielä arkisia kotipuuhia, mutta jonkin ajan päästä myös retkiä ja pieniä seikkailuja. Samoin haluan opettaa tytöillekin, että elämä pitää ottaa järkevissä määrin tosissaan, mutta siitä pitää myös nauttia - täytyy saada nauraa ja olla hölmö tai hassu. Hienoa olisi, jos saisin välitettyä tälle seuraavallekin sukupolvelle ajatusmallin, jonka olen itse tainnut omaksua erityisesti äidiltäni: Ikinä asiat eivät ole niin huonosti, etteikö siitä voisi selvitä ja toisaalta on turha murehtia kaukaisia asioita, jotka eivät välttämättä koskaan edes toteudu.

Ulkoiletteko päivittäin?

Useimmiten kyllä ainakin sen verran, että vauva nukahtaa rattaisiin ja jää ulos nukkumaan. Välillä olemme ulkona pariinkiin otteeseen, mutta joskus vierähtää koko päivä sisällä.

Paljon lapsesi saa katsoa telkkaria päivässä ja käyttää esimerkiksi tablettia?

Tällä hetkellä lapset katsovat meillä aika vähän telkkaria. Tipunen katsoo joskus yhden tai enintään kaksi Muumi-jaksoa, mutta useimpina päivinä telkkari on kiinni. Nyt viime aikoina taapero ei ole edes pyytänyt saada katsoa Muumeja, joten helpointa on olla tarjoamatta telkkarivaihtoehtoa - vauva nimittäin ei liikahda minnekään päällä olevan telkkarin edestä enkä hirveästi innostu vauvan telkkarinkatsomisesta.

Meillä ei ole tablettia, mutta tietokoneelta Tipunen saa välillä katsoa Youtube-pätkiä. Syksyllä niin telkkari kuin Youtubekin olivat todella hittejä, mutta ilmeisesti niiden viehätys on nyt vähentynyt ja taaperoa kiinnostavat enemmän muut puuhat.

Miten näytät tunteita jälkikasvullesi? Niin positiiviset kuin negatiivisetkin.

Olen todella huono sanomaan r-sanaa, mutta sen sijaan halaan ja pussaan tyttöjä paljon. Kerron heille myös joka päivä, kuinka ihania he ovat. Kuulemma rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja meillä totisesti käytetään paljon hellittelynimiä!

Yritän muistaa kertoa tytöille, kun väsyttää ja olen siksi kiukkuinen. En ole kovin temperamenttinen ihminen, joten tunteet eivät erityisemmin räisky suuntaan tai toiseen.

. . . . . . .

Olen bongannut haasteen vähän sieltä sun täältä, mutta miten olisi Nanna, Hanski ja Hanna - otatteko haasteen vastaan? Olisi kiva lukea teidän vastauksianne! Toki kaikki muutkin halukkaat saavat napata tästä haasteen itselleen. :)