Näytetään tekstit, joissa on tunniste askarteluja lasten kanssa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askarteluja lasten kanssa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Pupukortti ystävälle

Bongasin P*skarteluhaaste-blogissa viikon askarteluhaasteen olevan kolmen värin käyttö. Tällaiselle harjaantumattomalle korttiaskartelijalle haaste tuntui tarpeeksi helpostilähestyttävälle ilman erikoisia tekniikoita, joten päätin lähteä ensimmäistä kertaa mukaan kokeilemaan haasteeseen vastaamista. Tipunen oli innokas apulainen, joten synttärikutsuista alkanut askarteluflow sai sopivasti jatkoa.

Haasteväreinä ovat tummanvihreä ja kaksi vaaleanpunaista, joita siis täytyy käyttää haastevastauksessa. Vaaleanpunaiset värit ja lähestyvä ystävänpäivä ohjasivat ajatuksia sopivasti ystäväteemaan ja kuten kuvasta näkyy, Tipunen sai päättää kuvan. :D Sopiva pupunen löytyi Taika-lehdestä.

ystävänpäivä, pupukortti, kortti

Tipunen on ollut viime aikoina hyvin innokas liimanlevittäjä, joten pupukorteissa oli paljon mieleistä puuhaa. Kaksi alimmaista kartonkikerrosta on yhdistetty kohoteipillä, josta taustapapereiden poisnyppiminen oli myös taaperon puuhaa. Lisäksi ulommaisin vesiväritausta on handmade by Tipunen - kokeilimme ensimmäistä kertaa yhdistelmää muovipussi + vesivärit ja ihastuin (ihastuimme) täysillä! Tätä kokeilemme uudestaan ja otamme Untuvikonkin mukaan!

ystävänpäivä, pupukortti, kortti

Sain viikonloppuna tämän vuoden ensimmäisen tulppaanikimpun keittiöön ja olen jokusen kerran huokaillut näiden värien äärellä. Ihana kevät ja väripaljous! (Ja voi huoh näitä hämäriä iltoja!)

värikkäät tulppaanit

Napsin korttikuvia hetki sitten tyttöjen syödessä samalla iltapalaansa. Tässä siis myös muutama räpsäisy kuvarajausten ulkopuolelta! Olen yrittänyt siivota keittiönpöydältä viikonloppua varten pois kaikki ylimääräiset tavarat, mutta näin sunnuntai-illalla ne alkavat pikkuhiljaa vallata taas pöytäalaa. Tietokoneet, muistilaput, Mikki ja Minni Hiiri sekä uusin Unelmien Talo & Koti ovat ihan sulassa sovussa puurokippojen kanssa. Jos muuten tykkäät sisustuksessa väreistä, niin kannattaa kurkata tuota Talo & Koti -lehteä! Bongasin etukannesta otsikon "Lisää väriä, 156 ideaa" ja totisesti sisäsivuilta löytyi upeaa väri-iloittelua ja monta, monta hyvää ideaa. :)



Mukavaa iltaa sinulle! :)

Askartelijoille muuten vinkiksi: Tipulassa arvotaan materiaalia tämänhetkiseen lempparijuttuuni liittyen!

. . . . . . 

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

tiistai 5. tammikuuta 2016

TEE ITSE: Aikakapseli 2015 - vuosi purkissa!

Kuka rakastaa vanhoja valokuvia? Kuka haalii muistotavaroita sinne ja tänne ja täyttää verkkovaraston tärkeillä laatikoilla? Kuka kerää lapsille omia muistolaatikoita ja lisäksi yrittää koko ajan edistää vauva- ja leikekirjaprojekteja (toistaiseksi heikolla menestyksellä)? Kuka innostui valtavasti Onni Blogien aikakapseli-projektista?

Minä!

Onniblogilaiset ovat tässä vuodenvaihteessa purkittaneet ahkerasti viime vuoden muistoja. Eilen oman aikakapselinsa esitteli MäSäMutsi ja sitä voit käydä kurkkaamassa täältä. Huomenna puolestaan paljastuu Kädenjälkiä sydämessä -blogin aikakapseli. :)

Meidän aikakapselimme puolestaan näyttää tältä:

aikakapseli, muistopurkki

aikakapseli, muistopurkki

Pieneen fetapurkkiin on purkitettu joitain tärkeitä juttuja viime vuodelta. Sieltä löytyy esimerkiksi korvatulpat muistuttamassa meidän haasteellisista nukkumisista, hiuspinni hiustenkasvatusprojektini takia sekä poletteja Hoplopiin, josta tytöt innostuivat valtavasti etenkin syksyllä.

aikakapseli, muistopurkki

Viime kesänä tytöt tutkivat usein etupihan apiloita, joten muutama sellainen pääsi myös purkkiin. Virkattu tilkku puolestaan muistuttaa siitä, että innostuin viime syksynä tauon jälkeen tekemään taas käsitöitä. Lisäksi purkissa on pari viestiä / kirjettä ja tytöille kesällä ostamani pupu-kortti - kuinka vuodesta 2015 voisikaan puhua ilman pupuja??

Purkin kokoaminen tuntui ensin vaikealta, sillä en ollut osannut yhtään varautua siihen vuoden aikana. Tällä kertaa oli kuitenkin hyötyä hamsteriluonteesta, ja purkintäytettä löytyi lopulta hyvin laukuista ja laatikoista. :D

aikakapseli, muistopurkki

aikakapseli, muistopurkki

Fetapurkin sininen kansi on maalattu kolmeen kertaan valkoisella maalilla ja lopuksi siihen on kiinnitetty servettikuva decoupage-lakalla. Joku ehkää muistaa nämä servetit, jotka sain salaiselta jouluystävältäni - nyt ne pääsivät ensimmäisen kerran käyttöön!

aikakapseli, muistopurkki

Tytöt avustivat purkin koristelussa ja asettelivat rei'ittimellä leikattuja ympyröitä kontaktimuoville, jonka liimasin purkin ympärille. Sopu sijaa antaa, ensimmäinen yhteisaskartelu on nyt tehty!

aikakapseli, muistopurkki

Purkki sijoittui kirjahyllyn päälle odottamaan avaamistaan. 10 vuotta tuntuu nyt pitkältä ajalta, mutta toisaalta 10 vuotta tästä taaksepäinkin on kulunut nopeasti. Aika hurjaa on kuitenkin ajatella, että purkkia on sitten avaamassa tytöt pian 13 v ja 11,5 v!

Nyt vielä ehtii purkitella viime vuoden muistoja! Toivottavasti purkki säilyy matkassa mukana koko tämän ajan. :)

Arvaatteko muuten, kuinka paljon sokerihammasta on tässä viime päivinä kolottanut? PALJON! Olen huomannut, että monesti makeannapostelu on korvannut nälkää tai janoa ja etenkin iltaisin tekisi mieli syödä koko ajan jotain - ei välttämättä edes makeaa, vaan ihan mitä vain. Etukäteen ajattelin, että iltapäivät olisivat sokerittomuuden kannalta haastavimpia, mutta eniten mielenlujuutta on tarvittu sittenkin iltaisin. Se hetki, kun tytöt ovat menneet nukkumaan ja vedenkeittimessä kiehuu vesi teetä varten, vaatii ehdottomasti jotain herkkua. Nyt olen korvannut suklaan ja muut makeat herkut useimmiten leivällä tai parilla voileipäkeksillä ja juustolla. Ruuan jälkeen puolestaan purkka on katkaissut ihan hyvin makeanhimon ja jälkkäritarpeen. Tässä taitaa olla kyllä silti aika monta pitkää viikkoa edessä. :D

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

TEE ITSE: helmitontut ja -enkelit

Jouluvalmistelumme ovat edenneet hitaasti mutta varmasti ja viimein sain laitettua Tipulan joulun puolelle ruokasuunnitelmiakin tälle aatolle. Nyt kun viimein pääsin vauhtiin, jouluvalmistelut ovat päässeet ihan hyvälle mallille. Harmi vain, että tämä innostuspuuska tuli vasta nyt, kun kaikkia ideoita ei mitenkään ehdi toteuttaa ennen joulua! Onneksi joulu tulee taas ensi vuonna!

Viikonloppuna puuhastelimme Tipusen kanssa muutaman tontun ja enkelin koristamaan joulupuutamme. Sypressimme tekee kuolemaa (kas, kuinkas muutenkaan...) olohuoneemme nurkassa, joten en rohjennut kokeilla koristeita siihen. Hyvällä tuurilla se ei ole varistanut kaikkia oksiaan aattoon mennessä!

helmienkeli

Tarvitset:

  • helmiä (näppärä sijoituskohde jämähelmille!)
  • metallilankaa
  • tonttulakkia varten palan punaista kangasta ja liimaa
  • korupihdit helpottavat työskentelyä


helmitonttu

Helmitontut 

Tonttulakkia varten leikkaa kankaasta noin ympyrän kolmas- tai neljäsosan mallinen kaistale ja liimaa se tonttulakin malliseksi kartioksi.

Taita metallilankaan kulma ja pujota toisesta päästä helmiä mekon helmaksi. Kun helma on valmis, taita myös toinen reuna. Näin helmet eivät karkaa heti, vaikka pujottelemassa olisi hieman nuorempikin askartelija! Pujota molemmista päistä helmiä kolmion sivuille ja pujota lopuksi molemmat langat isomman helmen läpi. Lisää seuraavaksi kuivunut tonttulakki, napsaise tarvittaessa metallilankoja lyhyemmiksi ja taivuta päät lenkeiksi.

helmitonttu
 
helmienkeli

Helmienkelit

Helmienkeli valmistuu kuten tonttukin. Kun olet pujottanut isomman helmen pääksi, taivuta loppumetallilanka lenksuiksi. Ota sitten uusi pätkä metallilankaa, kieputa se pari kertaa päähelmen alle ja pujota siihen helmiä siipiä varten. Taivuta siipi päähelmen alle, kieputa pari kertaa ja tee toisen puolen siipi samoin. Lopuksi kiepauta taas pari kertaa päähelmen alapuolelle, leikkaa tarvittaessa metallilanka lyhyemmäksi ja taivuta langanpää mahdollisimman piiloon.

helmienkeli


Aika nopeita ja helppoja helmikoristeita siis! :)

En muuten vieläkään ymmärrä, miten tämä aika kuluu näin nopeasti. Vaikka joka vuosi olen muka ajoissa joulunkin kanssa, silti suurin osa tekemisistä jää viimeiselle viikolle. Ja jos joulu lähestyi nopeasti, niin on tämä koko vuosi kyllä mennyt myös vauhdilla - vastahan olin tammikuun herkkulakossa ja nyt suunnittelen taas tammikuun sokerittomuutta!

Stressiä en ole kuitenkaan vielä ehtinyt ottaa edes lähestyvästä joulusta - suurin osa (tai ainakin osa) lahjoista on sentään paketoitu ja nyt viimein ruoatkin mietitty. Ja onhan se ihan hyvä jättää tekemistä myös tuleville jouluille. :D

Millä mallilla teillä on jouluvalmistelut? :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

torstai 19. marraskuuta 2015

Ilahduta veteraaneja kortilla

Yleensä en lue juurikaan mainoksia ja useimmat päätyvätkin avaamatta lehtikeräykseen. Tänään huomio kuitenkin kiinnittyi siniseen Postin jakelukuoreen - mitä on tapahtunut oranssille? Mainoslehdykän sisäsivulla oli juttu veteraaneille lähetettävistä kiitos- ja ilahdutuskorteista: Posti kerää kortteja toimitettavaksi itsenäisyyspäiväksi veteraaneille, joita on vielä 24 000. Onpas mukava idea!

Päätimme tyttöjen kanssa osallistua korttitalkoisiin. Ajatuksena oli tehdä itsenäisyyspäivän kynttilöitä, mutta suunnitelmat muuttuivat Tipusen löydettyä laatikosta pupumallin. Kai puputkin voivat juhlia itsenäisyyttä? Ja onhan kynttilä jo aika käytetty idea, vaikka jonkin aikaa yritinkin siitä pitää kiinni. Pupumalli taitaa olla peräisin jostain Taika-lehden pääsiäisnumerosta.


Kortit valmistuivat tiimityönä: Untuvikko 1 v taiteili taustalle revontulia puuväreillä ja Tipunen 2,5 v liimasi taivaalle tähtiä ja rypisteli lunta. Äiti auttoi pupujen leikkaamisessa sekä tekaisi haarukkarusetteja, joiden ohje löytyy täältä.


En oikein keksinyt, mitä saatesanoja korttiin laittaisimme, mutta ehkä lyhyt ja ytimekäs viesti on paras?


Samalla tuli vihdoinkin kokeiltua, miten tekstiä voisi koukeroittaa. Tuo on tehty nenä kiinni Googlen kuvahaussa, mutta ehkä joskus koukeroista tulee vähän luontevampia. :D Taidanpa tietää, miten kirjoitan tänä vuonna joulukortit!

Jos innostuit myös ideasta, niin vielä ehtii osallistua! Omat kortit pitää lähettää viimeistään 25.11. osoitteeseen Posti Oy, Postikorttikampanja veteraaneille, PL 7230, 00002 Helsinki. Sieltä kortit lähetetään eteenpäin oikeisiin osoitteisiin. Lisää kampanjasta voit lukea Postin sivuilta.

Kivaa torstai-iltaa sinullekin! :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

perjantai 2. lokakuuta 2015

ASKARTELE: syysaskarteluita taaperoiden kanssa

Nyt, kun pienemmän taaperomme syömisinnokkuus tavaroita ja esineitä kohtaan on vähentynyt huomattavasti, päätin kokeilla, kuinka onnistuu askarteleminen 1- ja 2-vuotiaiden pikkukavereiden kanssa. Kyllähän se onnistui! Askartelut sujuivat paremmin kuin odotin (eli kukaan ei edes yrittänyt syödä sormivärejä eikä liimaa ollut kenenkään hiuksissa), mutta ymmärrän kyllä silti hyvin, jos päiväkodissa ei ihan joka päivä askarrella pienimpien ryhmässä...

Emme ole askarrelleet ikuisuuteen ja Untuvikko ei ole oikeastaan vielä koskaan mihinkään askarteluun kunnolla osallistunutkaan, mitä nyt kokeillut puuvärejä ja silpunnut paperia. En tiennyt siis yhtään, millainen reaktio tytössä heräisi ja olin kyllä ällikällä lyöty. Tipunen on aina tykännyt näpertää ja keskittyä, joten hänen kohdallaan ei askarteluinnokkuus aikoinaan hämmentänyt. Nyt sen sijaan hämmästyin valtavasti, kun Untuvikko pomppi riemusta syöttötuolissa saadessaan asetella lehtiä kontaktimuoville. Jestasjee!

Olemme tässä viime aikoina tehneet siis pari erilaista askartelutyötä. Oi ihana syksy ja syyslehdet!

Lehtiä kontaktimuovin välissä


Ensimmäiseksi teimme lehtisateen tuulikaapin oveen. Tytöt kiinnittivät lehtiä kontaktimuoville ja homma onnistui helposti molemmilta. Untuvikon kanssa välillä suoristin parit lehdet ja vähän autoin, kun koko käsi meinasi olla kiinni muovissa, mutta selvästi suurimman osan lehdistä tyttö sai itse kiinnitettyä.


Kun kontaktimuovi oli täynnä lehtiä, liimasin päälle toisen palan muovia ja lehdet jäivät siististi kahden läpinäkyvän muovin väliin. Alunperin muovit olivat neliskulmaisia palasia, mutta leikkelin niistä lehdenmallisia. Jos lehtiä (tai minkä mallisia palaset sitten ovatkaan) ei halua kiinnittää ikkunaan, ne voisivat olla melkoisen veikeitä myös esimerkiksi roikkumassa jostain!


Tipunen innostui tekemään lehdistä pupunpäitä. Vasemmassa alareunassa on mallipupu ja muut taapero asetteli itse paikoilleen. Erilaisia lehdistä tehtyjä eläinhahmojahan on valtavasti ja erityisesti hieman isommat lapset innostuvat niistä varmasti. Esimerkiksi täältä löydät paljon ideoita lehtieläinaskarteluihin!

Puput piilossa lehtikasassa

Meidän syystöiden teema nyt sattuneesta syystä ovat puput, joten tässä työssä teimme joukon pupuja telmimään lehtikasaan / lehtisateeseen. Pupufanin ilme oli melkoinen, kun omalla kädellä pystyi painamaan pupunpäitä! Sormiväriä on siis levitetty kämmeneen sekä etusormeen ja nimettömään.


Sormivärimme, jotka muuten ovat kertakaikkisen mainiot, eivät toimineet kauhean hyvin värillisellä taustapaperilla, mutta onneksi puput sentään erottuvat. Ylempi työ on 2-vuotiaan omaa toteutusta, sillä autoin hieman vain käden painamisessa kunnolla paperiin. Alemmassa 1-vuotiaan työssä pupujen painamisen lisäksi teimme yhteistyötä lehtien liimaamisessa - Untuvikko valitsi lehden ja näytti, mihin se laitetaan, ja minä hoidin liimauspuuhat.

Jos puput lehtikasassa eivät innosta, niin myös hämähäkit voisivat olla veikeitä. Samoin nämä Pinterestistä löytyneet siilit olisivat söpöjä!

Katsotaan, tuleeko tänne ensi viikolla myös pari aikuisten askartelujuttua - ainakin ensimmäinen versio epäonnistui, mutta onneksi ulkona on vielä roimasti syyslehtiä! :D

Hauskaa syysviikonloppua kaikille!

Muistathan muuten, että söpöä pupupipoa pääsee tavoittelemaan arvonnan merkeissä täällä!

lauantai 27. kesäkuuta 2015

ASKARTELE lasten kanssa kontaktimuovilla

Olen ihastunut kontaktimuovin käyttöön askarteluissa, sillä sen avulla askartelu on helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea siistiä. Työt voi tarvittaessa jättää kesken ja jatkaa hetken päästä, samalla idealla voi tehdä monia erilaisia juttuja ja askartelut ovat melko kestäviä. Materiaalitkin ovat suht helposti saatavilla, sillä yllätyksekseni kontaktimuovia löytyi esimerkiksi pienestä lähiruokakaupastamme. Tässäpä siis kesälomapäivien ratoksi muutama idea siitä, millä tavalla kontaktimuovia voi helposti ja nopeasti hyödyntää!



Kontaktimuoviaskarteluissa vain mielikuvitus on rajana: sen avulla voi tehdä jotain vuodenaikaan liittyvää, leikkiruokia, koristeita lähestyvään juhlaan tai ihan vain kuvia lapsen lempiasioista. Jos et ole minun tavoin kovin kummoinen piirtäjä, niin esimerkiksi Googlen kuvahausta löytyy paljon ääriviivakuvia hakusanoilla outline + etsimäsi asia.


Piirrä kuva paperille, leikkaa se irti ja leikkaa myös keskelle tyhjä aukko - joko yksi yhtenäinen tai monta pienempää. Kiinnitä ääriviivat kontaktimuoville ja leikkaa ylimääräiset muovit reunoilta pois. Lapsi voi kiinnittää kontaktimuoviin paperia, silkkipaperia tai vaikkapa paljetteja. Täytteen voi asetella muoviin yksi kerrallaan tai niitä voi ripotella siihen. Voit leikata paperipalat tietynmallisiksi, tehdä silppua tai antaa lapsen repiä sopivia palasia - kannattaa kokeilla myös rei'ittimellä tehtyjä ympyröitä!



Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, ei haittaa vaikka silkkipaperi menisi ryppyyn tai kuviot muuten päällekkäin. Kun koristelu on valmis, kiinnitä toisellekin puolelle kontaktimuovi ja leikkaa ylimääräiset muovit ja mahdollisesti reunojen yli tulleet koristeiden osat pois. Valmis! Taaperomme ihastui viimeksi kiiltäviin paljetteihin ja hieman vanhemmat lapset voisivat ripotella muoville myös koristehilettä.

Yksi kontaktimuoviaskartelun hyvistä puolista on se, että työt kestävät muovitettuna kohtuullisesti kovaakin käsittelyä - esimerkiksi tämä pupukirjanmerkki on ollut monena iltana hypisteltävänä ja rypisteltävänä, mutta on silti yhtenä kappaleena ja melko suorakin.


Jos askartelu pöydän äärellä ei kiinnosta, niin ikkunaan teipattuun kontaktimuoviin on kiva kiinnittää papereita myös seisten. Ikkunaan voi laittaa ihan vain palan kontaktimuovia sellaisenaan tai kuvion muotoon leikattuna.


Olemme askarrelleet Tipusen kanssa viime aikoina todella vähän, sillä tällä hetkellä aivan ehdotonta lempparipuuhaa on Pupun tai pikkusiskon keinuttaminen, Pupun työntäminen nukenvaunuissa sekä kirjojen lukeminen. Ehkä jossain vaiheessa taas tulee sekä äidille että taaperolle askartelu- ja piirtelyinspiraatiota!

Tämä postaus on julkaistu ensimmäisen kerran Mutsis on -blogissa vierailijapostauksena, mutta tuon sen nyt viimein hieman muokattuna tännekin. :)

Mukavia askarteluhetkiä ja kivaa viikonloppua sinulle!

Käyhän muuten kurkkaamassa, millä me herkuttelemme kesällä ja jaa samalla omat lempireseptisi! :) 

Postaus on myös mukana Leikkilauantaissa

lauantai 21. maaliskuuta 2015

ASKARTELE: Pääsiäismunia taaperon kanssa

Tällä kertaa askartelut olivatkin valtaisa hitti, sillä teimme Tipusen kanssa koristeMUNIA! Voi taaperon riemua ja onnea, kun hän pääsi käsiksi ensin munanmuotoisiin paperirinkuloihin ja sen jälkeen massamuniin. :)

Läpinäkyvät pääsiäismunat kontaktimuovilla


Munissa oli käytössä tämänhetkinen askartelulempparini kontaktimuovi, jolle taapero sai ripotella rei'ittimellä leikattuja ympyröitä. Tämä oli helppo ja nopea askartelutyö, ja ainakin Tipunen ihastui pienten pallojen ripotteluun ja tähtäämiseen munan ääriviivojen keskelle.

Aluksi tarkoitukseni oli päästä askartelun suhteen helpolla, joten ajattelin olevan näppärää tällä kertaa laminoida munat kontaktimuovin sijaan. Idea oli ihan toteuttamiskelpoinen vielä ripotteluvaiheessakin, mutta enpäs osannut odottaa, että laminointikalvoa sulkiessa pikkuympyrät sähköistyvät ja nousevat pystyyn. Niiden tökkiminen takaisin vaakatasoon oli täysin mahdotonta!


Laminointikone oli kuitenkin pöydällä odottamassa eikä taapero ollut vielä nähnyt, miten se toimii, joten kokeilimme nopeasti silkkipaperin laminoimista. Toimi!

Läpinäkyvät pääsiäismunat laminoimalla


Tipunen asetteli silkkipaperiympyröitä laminointikalvolle, minkä jälkeen ihmettelimme koneen toimintaa ja lopuksi leikkasin valmiista kalvosta munanmuotoiset soikiot.



Päällystetyt massamunat


Innostuin rei'ittämään värikkäitä ympyröitä, joten käytimme niitä myös massamunien koristeluun. Massapallomunan pintaan on levitetty liimaa, jonka päälle on joko ripoteltu paperiympyröitä tai aseteltu silkkipaperiympyröitä. Ensin ajattelin, että muna olisi helpointa dipata paperiympyrälautaselle, mutta Tipunen suosi ripottelua.



Liiman kuivuttua sivelin munien pintaan kaksi kerrosta decoupage-lakkaa, ja muniin tuli kiiltävä, kova pinta. Jopa rei'itetty paperisilppu pysyy niin hyvin munassa kiinni, etteivät ympyrät lentele taaperonkaan käsittelyssä!


Tipunen levitti liimaa sekä ripotteli ja asetteli ympyröitä. Äiti toimi pidikkeenä ja avustajana. :)




Meillä munat vielä hieman hakevat sijoituspaikkaansa. Erityisesti silkkipaperipäällysteiset munat kestäisivät varmasti taaperon leikeissä, mutta koska mukana matelee myös maistelijavauva, taitavat munat päätyä tänä vuonna koristeiksi. :)


Mukavaa viikonloppua sinulle! :)

perjantai 6. helmikuuta 2015

ASKARTELE: Ystävänpäiväkoristeet taaperon kanssa

Olemme pitkästä aikaa askarrelleet Tipusen kanssa ja teimme tällä kertaa ystävänpäiväkoristeita. Nämä pienet askartelutyöt olivat nopeita ja helppoja toteuttaa, ja niitä onkin väkerretty 10-30 minuutin pätkissä silloin, kun on ollut sopiva hetki askartelulle. Meillä ei kotona pahemmin yleensä näy vaaleanpunaista, mutta näin lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi on tännekin ilmestynyt pieniä punaisia koristeita.

Ehkäpä joku muukin innostuu viikonlopun aikana taiteilemaan koristeita ystävänpäiväksi! :)


Sydänketju



Sydänketjussa on vesiväreillä maalatun paperin päälle liimattu sydänääriviivatarroja, leikattu sydämet irti ja liimattu vastakkain. Välissä kulkee kultainen puuvillalanka ja sydämien väleissä on muovisia helmiä. Varmasti sydämet olisivat kauniita myös ilman ääriviivatarroja tai vaikkapa tussilla koristeltuna.


Taapero osallistui maalaamalla vesiväreillä sekä ihmettelemällä tarroja ja helmiä.


Vauvan kanssa en tällä kertaa askarrellut, mutta uskon työn onnistuvan hyvin maalaamalla vauvan kanssa esimerkiksi pakastetuista vadelmista tai mansikoista puserretulla mehulla.


Käsikukkanen

Ruukuista kurkistavat käsikukat tai -pensaat saivat kukiksi kuvioleikkurilla leikattuja sydämiä ja rypytettyä silkkipaperia.


Käsi on painettu valkoiselle paperille, leikattu irti ja liimattu taustaan. Silkkipaperipensaassa kädenjälki on tehty suoraan taustapaperiin.


Taapero osallistui kädenjälkien painamiseen ja silkkipaperin rypistämiseen. Myös osa koristeista on taaperon liiman päälle asettelemia.




Läpinäkyvät sydämet


Muutamassa sydämessä silkkipaperimyttyjä on liimattu sydäntaustaan ja lopuissa koristeiden taustana on kontaktimuovi. Sydämen ääriviivat on piirretty nopeasti piparkakkumuotin avulla.

Kartonkiset sydänääriviivat on liimattu kontaktimuoville ja täytetty koristeilla. Valmiin sydämen päälle on laitettu toinen kontaktimuovi, jolloin koristeet pysyvät hyvin paikallaan ja sydämistä tulee kestävät.


Yksi sydämistä ehti kaikessa tohinassa jo hävitä, mikä on hieman sääli. Se olisi nimittäin täydentänyt silkkipaperilla täytettyjen sydänten sarjan ja osoittanut hyvin, missä vaiheessa Tipunen oppi ja hoksasi, että silkkipaperista voi tehdä myttyjä. :)

Taapero osallistui rypistämällä silkkipaperia ja asettelemalla koristeet kontaktimuovin tai liimakohtien päälle. Taapero sai myös itse tuputtaa hieman liimaa pumpulipuikolla sydämeen.




Käsisydän

Tämä käsisydänkortti oli pakko tehdä ihan vain siksi, että pienistä käsistä muodostettu sydän on niin hellyyttävä. Kädenjäljet on painettu sormiväreillä valkoiselle paperille ja leikattu ääriviivoja pitkin irti. Taustana on kartonki, jonka taapero kuvitti punaisella puuvärillä. Kädenjäljet on kiinnitetty taustaan kohotarrojen avulla.

Taapero osallistui kädenjälkien tekemiseen ja piirsi taustakuvion. Kiitos Miinalle ideointiavusta Tipulan facebookissa! :)

Tässä vielä kuva sydämistä paikallaan kattokynttelikössä ja tuulikaapin lasiovessa (jossa samalla näkyvät myös talviset lumipallo- ja lumihiutalenauhamme):



Hyvää viikonloppua ja mukavia askarteluhetkiä teille, jotka ehkä aiotte ottaa paperit ja värit viikonloppuna esiin! :)