Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruuanlaitto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruuanlaitto. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. elokuuta 2015

Paras suklaajäätelö - itsetehty ja ilman jäätelökonetta!

Helteet ovat täällä! Jäätelöähän voi syödä koska vain, mutta erityisen hyvältä se maistuu, kun ulkona on lämmin ja sisälläkin hiostaa. Alkukesästä nousi some-hitiksi helppo jäätelöohje, jossa on vain kolmea ainesosaa eikä sen tekemiseen tarvita edes jäätelökonetta. Minäkin tottakai kokeilin ohjetta ja jep, hyvää tuli! Tosin perusmassasta en kovin paljoa tykännyt, mutta tämä suklainen versio oli ihan superhyvää.

Jäätelön perusmassa vaihtelee hieman ohjeittain. Useimmiten ohjeissa on mukana 1 prk kondensoitua maitoa ja 0,5 dl glukoosisiirappia sekä noin 4-6 dl vispikermaa. Kerma vispataan kovaksi vaahdoksi, joukkoon lisätään siirappi ja kondensoitu maito ja sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Sekaan lisätään omia makulemppareita (kastikkeita, suklaata, makeisia, marjoja... mitä vain!) ja pakastetaan vähintään viiden tunnin ajan.

Jäätelö on oikeasti jäätelömäistä: se ei ole jäähileistä ja tiivistä, vaan aivan kuin kermajäätelöä. Kokeilin tehdä salmiakkijäätelöä lisäämällä perusmassaan salmiakkikiisseliä, mutta yhdistelmä ei oikein toiminut. Erityisesti tuo jäätelöosuus maistui hassulta eikä makea salmiakki yhtään parantanut tilannetta. Suklaajäätelössä sen sijaan maistuu suklaa, joten taidan keskittyä siihen jatkossa!

suklaajäätelö, itsetehty jäätelö, kananmunaton, ilman jäätelökonetta

Täyteläinen suklaajäätelö, n. 1,5 litraa

1 levy taloussuklaata
6 dl vispikermaa
1 prk kondensoitua maitoa
0,5 dl glukoosisiirappia

Kuumenna kermasta 1,5 dl kiehuvaksi ja lisää joukkoon paloiteltu suklaa. Sekoita kunnes suklaa on sulanut. Vatkaa loput kermasta kovaksi vaahdoksi ja lisää joukkoon kondensoitu maito, glukoosisiirappi sekä noin puolet jäähtyneestä suklaamassasta.

Kaada pakastusrasiaan noin puolet jäätelömassasta ja lisää osa suklaamassasta raitoina. Laita loputkin jäätelömassasta rasiaan ja päälle loppu suklaamassa. Pakasta noin viiden tunnin ajan.

Jäätelö on kovaa heti pakkasesta otettaessa, joten anna sen lämmitä hetki huoneenlämmössä ennen leikkaamista.

suklaajäätelö, itsetehty jäätelö, kananmunaton, ilman jäätelökonetta

Jos jäätelökriitikkooni on uskominen, niin on kuulemma lähes paras suklaajäätelö ikinä. Vain Minetin appelsiini-chili vei voiton, mutta sekin nipin napin!

Jos olet kokeillut tätä helppoa jäätelöä, niin kerrohan, mitä laitoit joukkoon ja miltä maistui!

Arvontaan voi osallistua lauantai-iltaan asti ja kesän positiivisia voi linkkailla täällä. :)

lauantai 23. toukokuuta 2015

Noin 1,5 viikon kotiruokamme

Tykkään ruoanlaitosta, mutta tykkään myös siitä, ettei joka päivä tarvitse kokata tai tiskata kattiloita. Sen takia meillä tehdäänkin usein isoja ruokasatseja, joista riittää syötävää useammalle aterialle. Kuvasin muutama viikko sitten ruokiamme, ja tältä näytti noin 1,5 viikon kotiruokamme!

Makaronilaatikon tein sunnuntai-illalla, jotta siitä riittäisi hyvin arkiviikon alkuun. Söimmekin sitä sunnuntaina, maanantaina ja vielä tiistai-illalla siitä tuli ruoka taaperolle. Uunivuokaan kukkuralliseksi tehty makaronilaatikko riitti siis yhteensä 7 aikuisten annokseen ja 6 taaperon annokseen. Kaverina laatikolla oli useimmiten nopeasti pilkottua kurkkua ja tomaattia / paprikaa, mutta muutamat kerrat söimme ihan vain laatikkoa sellaisenaan.


Tiistai-illalla Tipunen sai vielä makaronilaatikkoa, kun vanhemmat söivät "pikaruokaa" eli valmista grillikanaa ja kreikkalaista salaattia. Kuten huomaatte, kuvaushetkellä oli jo hieman nälkä! En ole lopulta kovinkaan nirso ruoka-aineiden suhteen, mutta en oikein innostu eineksistä. En ole törmännyt mihinkään edulliseen, hyvään einesruokaan ja ne, joita ehkä voisin harkita ostavani, maksavatkin lähes saman verran kuin paketillinen lihaa. Hieman pihinä ihmisenä valitsen mieluummin lihapaketin ja teen itse kastikkeen, josta riittää pidemmäksi aikaa kuin eineslaatikosta.


Lopusta grillikanasta tein kanaviilokin, joka on riittoisaa ja helppo tehdä. Korvasin ruokakerman kaurakermalla, joten maidoton viilokki sopi koko perheelle. Viilokkia söimme keskiviikkona, torstaina ja vielä perjantainakin päivällä - siitä siis tuli 7 aikuisten annosta ja taaperolle 6 ruokaa.


Perjantaina Tipunen ei nukkunut päiväunia, mutta oli hyväntuulinen Untuvikon nukkuessa. Pitkästä, pitkästä aikaa teimmekin siis taaperon kanssa ruokaa: lohkoperunoita ja paistettua kanaa, porkkanaa ja maissia.

Tipunen sai siirtää pilkottuja kasviksia kulhoon sekä hypistellä maustepusseja. Lohkoperunoihin tuli tällä kertaa aivan uusi makuyhdistelmä kokeiluun, sillä itse halusin kokeilla sitruunapippuria ja Tipunen puolestaan valitsi yrttipusseista oreganon. Jos et ole maustanut uunijuureksia tai lohkoperunoita sitruunapippurilla ja oreganolla, niin kokeile ihmeessä! Yhdistelmä oli nimittäin mainio. :) Lisäksi perunoissa on hieman suolaa ja rypsiöljyä.


Lauantaina söin itse kodin ulkopuolella, mutta paistetusta kanasta riitti ruoka Miehelle ja Tipuselle kahteen otteeseen. Perunoiden tilalla oli nopeasti kypsyvää pastaa, joten aikaa ruoanlaittoon ei mennyt lauantainakaan paljoa.

Sunnuntaina teimme yhtä lemppariamme, kanafilepihvejä uunissa. Usein kanan kanssa on uunijuureksia, mutta nyt emme ehtineet kuoria, pilkkoa ja kypsyttää niitä uunissa, joten lisäkkeenä oli riisiä. Kanan maustan usein samalla idealla kuin uunijuurekset ja lohkoperunat - fiiliksen mukaan ja yrttejä kokeilemalla. Useimmiten kanassa on ainakin valkosipuli- tai sitruunaoliiviöljyä, sipulia, valkosipulia ja hieman suolaa.


Vaikka söimme sunnuntai-illalla uunikanaa, tein silloin myös jauhelihakastikkeen valmiiksi arkiviikkoa varten. Maanantaina söimmekin vielä kananloppuja sekä jauhelihakastiketta, josta riitti kaikkiaan muistaakseni 7 aikuisten annokseen ja 5 taaperon annokseen.



Olen aika huono tekemään kasvisruokia, joten syömme lihaa jokaisella aterialla. Haluaisin kyllä tehdä välillä pelkkää kasvisruokaa, mutta en ole löytänyt vielä hyvää ohjetta. Kokeilin alkuvuodesta sinnikkäästi erilaisia kikhernereseptejä, mutta mikään niistä ei oikein sytyttänyt meitä. 

Osaisitko sinä vinkata minulle jonkin herkullisen ja mielellään helpon, nopean ja riittoisan kasvisruoan? Entä mitä teillä yleensä syödään? :)

torstai 13. marraskuuta 2014

1,5 kk jouluun: Jouluruokasuunnitelmia


Tällä viikolla ilmestyi Kotivinkin Jouluherkut-lehti, josta löytyi monta mielenkiintoista ohjetta (esim. marinoidut kantarellit, juureskakku, suklaa-kiivitikkarit ja erilaiset lisäkkeet joulupuurolle). Olenkin pikkuhiljaa pohtinut, mitä tänä jouluna voisi olla tarjolla. Koska aattona aikuisija syöjiä on vain kaksi, yritän pitää ruokamäärän kohtuullisena. Katsotaan, miten onnistun. :)

Tässä joitain vaihtoehtoja ja ideoita joulupöytään Tipulasta ja muiltakin sivuilta! Etsin pääasiassa kananmunattomia ohjeita ja jätin kalapohdinnat kokonaan välistä.


Salaatteja ja muita kylmiä lisäkkeitä


Laatikoita ja muita lämpimiä lisäkkeitä

Suolaisia leivonnaisia ja naposteltavaa


Makeita leipomuksia


Muita makeita herkkuja

Perinteisten jouluruokien lisäksi voisin kokeilla ainakin monessa paikassa kehuttuja lehtikaalisipsejä sekä konvehtien sijaan rocky roadia. Glögin puolestaan ajattelin korvata tänä vuonna teen lisäksi kuumalla omenajuomalla ja jos oikein hurjaksi yllyn, kokeilen omenasiman soveltuvuutta jouluun.

Mitä teidän joulupöydästä löytyy?

perjantai 31. lokakuuta 2014

Maidottomia ja munattomia ruokia

Kotikeittiössämme valmistuu lähes poikkeuksetta kananmunattomia ruokia, mutta viime aikoina ne ovat olleet myös maidottomia. Koska maidon jättäminen pois ruoista oli itselleni uusi juttu, meni jonkin aikaa ennen kuin opin keksimään korvaavia vaihtoehtoja. Tässäpä siis muutamia maidottomia ja munattomia ruokia, jos joku muukin joskus joutuu pähkäilemään, miten ruoanlaitto onnistuu vähän rajatumalla raaka-ainevalikoimalla. :)

Kotikokkailujen pelastuksena ovat nämä kaksi kauratuotetta: kaurajuoma ja kaurakerma. Ne korvaavat hienosti lehmänmaidon useimmissa ruoissa! Ja toisin kuin aluksi ennakkoluuloisena epäilin, ruokien maussa ei huomaa, onko siinä oikeaa vai kaurakermaa.


Arkiruokia


Kanaviilokki onnistuu hyvin korvaamalla ruokakerman kaurakermalla.


Myös kermainen kanakastike onnistuu käyttämällä kaurakermaa. Nopeassa arkikastikkeessa on kanaa, pakastehernettä ja -maissia, sipulia, ananasta sekä mausteina valkosipulia, ripaus suolaa, mustapippuria ja currya.


Makaronilaatikossa on kerroksittain keitettyjä makaroneja ja jauhelihatäytettä (jauhelihaa, kasvisliemikuutio, tomaattipyrettä tai paseerattua tomaattia, sipulia, valkosipulia, mustapippuria ja jotain yrttiä - tällä kertaa tuoretta persiljaa). Lisäksi siinä on munamaidon sijaan 4 dl kaurakermaa.


Koostumus ei ole yhtä kiinteä kuin munamaidollisessa laatikossa, mutta kuulemani mukaan niin koostumus kuin makukin ovat paremmat.


Mangokanassa (joka on tällä hetkellä niin taaperon kuin vanhempienkin lemppari!) on mangososetta, kaurakermaa, valkosipulia, suolaa, inkivääriä ja chilijauhetta. Nopean arkikastikkeen tästä saa, kun pihvien sijaan paistelee nopeasti maustamattomia kanasuikaleita.


Valkosipulikermaperunat eli perunaa (ja tällä kertaa myös pari porkkanaa), suolaa, pippuria, valkosipulia ja sipulia sekä 4 dl kaurakermaa. Uunissa 200 asteessa keskitasolla n. 1,5 tuntia.


Makeita herkkuja


Leivonnaisissa puolestaan suurena apuna ovat maidoton margariini ja Sunnuntain kaurapohjainen vaniljakastike.


Vakiopullaohjeeseen käytän vaniljakastiketta maidon sijaan - pullien maku on hyvä ja koostumus sopivan pehmeä.
  • 1 prk Sunnuntain vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
  • 1 dl vettä
  • 0,75 dl sokeria
  • 1/2 palaa tuorehiivaa
  • 0,5 rkl vaniljasokeria
  • 0,5 rkl kardemummaa
  • n. 8 dl vehnäjauhoja
  • 50 g margariinia sulatettuna
Lämmitä vaniljakastike ja vesi kädenlämpöiseksi, sekoita joukkoon hiiva, sokerit ja kardemumma. Lisää puolet jauhoista, sekoita ja vaivaa mukaan loput jauhot ja margariini. Anna kohota 40 minuuttia.

Täytteenä margariinia ja mantelimassaa
Pullien voiteluun käytän hyytelösokeria, mutta kuulemani mukaan myös kahvi on hyvä vaihtoehto kananmunalle.

Viime aikoina leipominen on jäänyt vähän vähemmälle, mutta maidottomana ja munattomana onnistuu mm. mokkapalat sekä omenapiirakka. Omenapiirakassa käytetty pohja toimii hyvin munattoman ja maidottoman kakun pohjana muutenkin! :)

torstai 16. lokakuuta 2014

Pikapannacotta ja -suklaavanukas



Supernopeat herkut valmistuivat Dan Sukkerin Hyytelösokeri Multin avulla. Sokerin ansiosta pitkän keittämisen sijaan riitti, että maito / kerma kiehautettiin pikaisesti.

Pannacotta on tehty maitoon ja makua tuomaan seassa on yhden vaniljatangon siemenet. Se oli paljaaltaan hieman liian makea jopa minulle, mutta marjat tasoittivat mukavasti makeutta. Tätä voisin tehdä uudelleenkin, mutta vieraille tarjoaisin mieluummin oikeaa pannacottaa.


Suklaavanukkaan ohje vaikutti lupaavalta, ja se näyttikin hyvältä.


Maku ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Vanukas oli liian makea, liian kaakaoinen ja koostumuskin vähän hassu. Odotin koostumuksen olevan pehmeä, vähän suklaakiisselimäinen ja lähellä kaupan vanukasta, mutta tämä olikin lähempänä hyytelöä: lohkeava ja vähän rakeinen.

Sikäli kokeilu oli kuitenkin hyvä, että sain aikaiseksi etsiä suklaakiisselin ohjeen, ja sitä voisinkin jossain vaiheessa kokeilla. Ehkäpä perunajauhoon tehty kiisseli vastaa enemmän odotuksiani!


Reseptit löytyvät sokeripaketin kyljestä. :)

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Lähiruokailua

Myönnän, etten ole erityisen eettisesti valveutunut ruokashoppailija. Luomutuotteet jäävät yleensä lähes poikkeuksetta kaupan hyllyille, sillä valitsen mieluummin edullisemman vaihtoehdon. Omatuntoni ei myöskään kolkuta, jos mukaan tarttuu (edullinen) ruotsalainen maitotölkki - tosin nyttemmin S-ryhmän Kotimainen maito on noussut ykkösvalinnaksi. Jos laatu ja hinta ovat edes kutakuinkin samat, valitsen kuitenkin mieluiten kotimaista - erityisesti liha- ja viljatuotteet taitavat olla meillä aina Made in Finland.

Lähiruokaan en ole ennen kiinnittänyt erityisesti huomiota - olen haaveillut toriostoksista, mutta olen ollut liian mukavuudenhaluinen lähteäkseni autolla torireissulle ja nykyisellä asuinpaikkakunnalla toria ei edes ole. Kun kesällä paikkakunnallamme alkoi pyöriä Facebookin voimin lähiruokarinki, päätin valveutua ja kokeilla sitä. Meni tovi ennen kuin löysin oikean ryhmän, mutta nyt vihdoinkin voin iloisena julistaa: Meillä on jääkaapissa lähiruokaa!


Näin ensimmäisen kerran perusteella olen positiivisesti yllättynyt ruoan hinta-laatu -suhteesta sekä tarjonnan monipuolisuudesta: on kasviksia, myllytuotteita, kananmunia, lihaa ja itujakin - ja monet vieläpä luomua. Facebook-ryhmä on näppärä tapa tilata tuotteita ja kerran viikossa on sopiva aikaväli tuotteiden noutamiselle.

Hinnat ovat tosiaan kohtuullisia ja loppujen lopuksi olisin valmis maksamaan tuotteista enemmänkin, kun tiedän, että raha menee suoraan tuottajalle eikä kauppa vedä välistä. Esimerkiksi tämä upea persiljanippu maksoi euron. Jestas!


Koska persiljanipun koko oli odotettua ruhtinaallisempi, meillä on viikon aikana ollut persiljaa niin makaronilaatikossa, salaatissa kuin focaccia-leivässäkin.


Tunnustan nolona, etten tiennyt porkkanoita olevan eri värisiä. Tällainen värisarja kotiutui meille:


Ja tällaisia uuniporkkanoita niistä valmistui:


Porkkanoiden kaverina vuoassa on oliiviöljyä, hunajaa, persiljaa sekä hieman suolaa ja mustapippuria.


Roomansalaatti eli romainesalaatti oli minulle uusi tuttavuus itse ostettuna - harrastin sokkoshoppailua ja tilasin yhden salaatin googlettamatta ollenkaan, mistä on kyse. Luulin jo saaneeni vahingossa kaalin, kun kurkkasin nopeasti muovipussiin.


Romainea on tullut syötyä ravintola- ja valmiissa salaattiannoksissa, ja kotikeittiössä siitä muodostui tällainen salaatti:


Romainesalaattia, kurkkua ja raejuustoa sekä hieman valkosipulista oliiviöljyä, mustapippuria ja persiljaa. Hyvää ja nopeaa! En olisi romainen kaveriksi edes kaivannut mitään muuta salaattilajiketta - päinvastoin, salaatti oli nyt ihanan rapeaa ja kiinteää.

Vehnäjauhot näyttävät tutuilta ja turvallisilta, mutta ovat luomua.


Tässä muutama vehnäjauhoista leivottu pullanen, nam!


Koska perheessämme asuu yksi kaurapuurohirmu, kokeilimme myös luomukaurahiutaleita.


Nenäni on tottunut Elovenan hiutaleisiin, joten ensimmäinen näistä keitetty puuro tuoksui hieman erikoiselta. Maku oli kuitenkin hyvä ja maistui mainiosti taaperolle.


Meistä tuli lähiruokaringin vakiokäyttäjiä! :) On kiva tietää, että maksaa ruoasta Jollekin eikä vain jollekin. On myös mukava tarjota Tipuselle hyvälaatuisista raaka-aineista tehtyä sapuskaa.

Millä perusteella sinä valitset ruokasi? Katsotko hintaa vai valmistusmaata? Entä suositko luomua tai lähiruokaa?

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Tervajäätelöä hellepäivään!


Vaikka mainokset välillä ärsyttävätkin, on niistä toisinaan myös hyötyä. Tämän herkullisen tervajäätelön ohjeen bongasin YkkösBonus-ketjujen Me-lehdestä (6-7/2014). Me-lehtiä on kertynyt säästöön muutama muukin, sillä niissä on ollut usein oivaltavia, hieman erilaisia ruokaohjeita.

Tervajäätelö maistui tervalta ja oli nopea tehdä. Kaupanpäälle keittiöön tuli savupirttitunnelmaa terva-aromin ja lähes 30-asteisen sisäilman ansiosta. :)


  • 1 dl vettä
  • 0,5 dl sokeria
  • 1 rs (32 g) Leijona-tervalakritsipastilleja
  • 1 l vaniljajäätelöä

Kuumenna vesi ja sokeri kiehuvaksi, lisää joukkoon pastillit. Anna seoksen kiehua hiljalleen n. 15 minuuttia ja sekoita silloin tällöin. Jäähdytä.

Vatkaa huoneenlämmössä pehmennyt jäätelö pehmismäiseksi massaksi. Lisää tervakastike ja pyöräytä sekaisin muutaman kerran. Laita jäätelö pakastimeen ainakin pariksi tunniksi.


keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kokkauskokeiluja maailmalta, Kreikka

Vihdoinkin pääsimme kokeilemaan kreikkalaisia ruokia! Koska lähiaikoina on herkuttelua muutenkin yltäkyltäisyyteen asti, jätin tälläkin kertaa jälkiruoan tekemättä. Tarjolla oli paistettuja kesäkurpitsoja ja tzatzikia, uunissa kypsennettyä kanaa, paprikaa ja tomaattia sekä peruna-fetasalaattia.


Ruokien suunnittelun apuna oli tällä kertaa kirja Kreikkalainen keittiö (Rena Salaman), jossa oli erityisen ihania kuvia. Ohjeet on jaoteltu hauskasti vuodenaikojen mukaan, mutta käytännössä se tuntui hieman ongelmalliselta - vuodenajat kun eivät ihan täysin vastaa toisiaan Suomessa ja Kreikassa raaka-aineiden saatavuuden kannalta.

Alkuperäiset ruokaohjeet ovat Salamanin kirjasta, mutta tässä omat versioni ruoista.


Kanaa, paprikaa ja tomaatteja

  • n. 8 kanafilettä
  • 2 paprikaa
  • 3 tomaattia

Marinadi kanalle:
  •  6 rkl oliiviöljyä
  • 1 ison sitruunan mehu
  • 0,5 rkl sinappia
  • 4 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 2 punaista chiliä silputtuna
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  • ruolaa ja rouhittua mustapippuria


Sekoita marinadin ainekset ja lisää kanat. Anna marinoitua jääkaapissa kelmun alla 4-8 tuntia, mahdollisuuksien mukaan kääntele kanapaloja välillä. Pilko paprikat ja tomaatit ja kypsennä ne kanojen kanssa grillaamalla tai uunissa (uunissa ohuet kanafileet kypsyivät 200-asteessa 20 minuutissa).


Kanan marinadi oli loistava! Jos aikaa ja jaksamista olisi ollut enemmän, olisimme grillanneet kanan ja kasvikset, mutta niistä tuli herkullisia myös uunissa. Alkuperäisessä ohjeessa oli 1 rkl dijoninsinappia, mutta korvasin sen kaapista löytyneellä Auran sinapilla.


Paistetut kesäkurpitsat

  • 1 kesäkurpitsa
  • hieman vehnäjauhoja
  • auringonkukkaöljyä paistamiseen
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pilko kesäkurpitsa ohuiksi suikaleiksi (juustohöylä on näppärä apu!) joko lanteiksi tai pystysuoraan pitkiksi suortuviksi. Ripottele päälle hieman vehnäjauhoja. Kuumenna öljy paistinpannussa ja paista kurpitsaviipaleet molemmilta puolilta ruskeiksi. Siirrä viipaleet lautaselle ja ripottele päälle hieman suolaa ja mustapippuria. Tarjoa tzatzikin kanssa.

Auringonkukkaöljyssä paistaminen oli minulle uusi juttu enkä tiedä, olisiko lopulta rypsiöljy toiminut yhtä hyvin, mutta ainakin nyt kesäkurpitsasta tuli todella herkullista ja rapeaa. Aivan kuin sipsejä!


Tzatziki
  • n. puolikas kurkku
  • 2 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 2 dl maustamatonta jogurttia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl hienonnettua tuoretta minttua

Sekoita jogurtin joukkoon valkosipuli, oliiviöljy ja minttu. Kuori kurkku ja raasta se lävikköön. Purista kurkkuraasteesta suurin osa nesteestä pois ja sekoita jogurtin joukkoon. Laita kylmään odottamaan tarjoilua.


Peruna-fetasalaatti

  • uusia perunoita
  • kevätsipulia
  • mustia oliiveja
  • fetajuustoa
  • hienoksi silputtua tuoretta persiljaa ja minttua
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria
  • loraus oliiviöljyä
  • sitruunamehua


Keitä perunat. Anna niiden jäähtyä hetki ennen kuin pilkot ne isohkoiksi lohkoiksi. Lisää sekaan hienonnettu kevätsipuli, oliivit, kuutioiksi pilkottu feta sekä mausteet.


En mitannut tai punninnut aineksia tarkemmin, mutta salaatti koostui ylläolevista aineksista. Oliiveja on oikeasti seassa paljon, mutta jostain syystä ne piiloutuivat kuvaushetkellä. Alkuperäisessä ohjeessa salaatin sekaan olisi kuulunut myös ruokalusikallinen säilykekapriksia, 2 anjovista sekä teelusikallinen dijoninsinappia, mutta ne jäivät tällä kertaa pois.

Peruna-fetasalaatti oli superhyvää ja oma lempparini tämänkertaisista kokeiluista. Erityisesti tuore minttu oli maukas yllättäjä salaatin seassa, vaikka muuten salaatti vastasikin aika paljon aikaisempinakin kesinä tekemiäni perunasalaatteja.


Kattaus

Kreikasta mieleen tulivat ensimmäisenä raikkaat värit valkoinen, turkoosi ja sitruunankeltainen. Kaapin kätköistä löytyi jälleen valkoinen ikkunaverho (Ikea) pöytäliinaksi sekä Indiskasta ostetut ainoat turkoosit sisustusesineeni koristeketju ja paperinarutabletti.


Takapihalta kävin napsaisemassa muutaman kukan Ikean tuikkukippoihin. Harmi vain, että näin sateisen harmaana päivänä kukat eivät auenneet ennen kuvien ottamista.


Taaperoapulainen

Tämänkertainen kokkauskokeilu oli siinä mielessä erilainen, että Tipunen osallistui ruokien valmisteluun. Kun äiti pilkkoi, mittasi ja hienonsi, taapero keskittyi omiin tutkimuksiinsa:


Kylmä sinappituubi oli kaikkien muiden tuubien tavoin hyvin mielenkiintoinen, mutta myös valkosipulinkuoret jaksoivat hämmästyttää kauan. Niitä pinottiin, kasattiin ja siirreltiin paikasta toiseen antaumuksella. Persiljaa puolestaan oli kiva nuuskutella ja kurkunkuoria kiva asetella vierekkäin.

Edellisenä päivänä opettelimme taaperon kanssa, ettei pullataikinaa saa laittaa päähän tai niskan taakse. Tänään opettelu laajeni koskemaan myös kurkunkuoria.


Seuraavaksi on tarkoitus makumatkata Intiaan - katsotaan, koska pääsemme perille! :)