torstai 29. toukokuuta 2014

Kieloaikaan metikössä

En ymmärrä, miten jo kolmena vuonna on kieloaika mennyt minulta ihan ohi. Aikomuksena on ollut joka kevät poimia kimppu kukkia kotiin, mutta asia on jäänyt ja lopulta jäljellä on ollut pelkkiä kuivahtavia lehtiä.

Tänä vuonna olin oikeaan aikaan liikkeellä!


Tässä illan kukkia nuuskuteltuani olen todennut, että tämä Yves Rocherin Eau de Toilette tuoksuu hämmentävän paljon aidoilta kieloilta. Ilmankos se onkin ollut jo jonkin aikaa lempparini. :)

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Puutarhaprojektien eteneminen

Kuusi kuvaa kertokoon enemmän kuin kaksikymmentä selitystä:






Oma lempparini, samasta kohdasta näyttäisi kasvavan kuunlilja, voikukka, tulppaani ja tuppo heinää:


Huh hellettä!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Pullasilla taaperon kanssa

Pullien leipomisesta on vierähtänyt tovi ja päässä onkin pyörinyt viime päivinä ajatus mustikkapiirakasta pullapohjalla. Päätin kokeilla leipomista Tipusen kanssa, ja sehän sujui ihan hyvin. Opin, että taapero tykkää tökätä sormensa pullataikinaan. Myös hajuaisti taitaa Tipusella toimia, kun vaniljasokeria olisi voinut nuuskutella vaikka kuinka, mutta kardemumma olikin heti ei ei. :)


Tavoitteena oli tehdä mustikkapiirakka, mutta kaupanpäälle tuli myös pellillinen vadelmahillotäytteisiä kierrepullia. Niistä oli tarkoitus ottaa kuva, mutta hups vain ne ehtivät pakkaseen ennen kuin muistin ottaa kameraa esiin. Mustikkapiirakkakin olisi voinut olla tietysti hieman edustavamman näköinen...


Tein pullataikinan tämänhetkisellä lemppariohjeellani, joka on sekä munaton että maidoton. Sama taikina löytyy mm. joulupullista ja vappumunkeista.

Kananmunaton ja maidoton pullataikina

  • 1 prk Sunnuntain vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
  • 1 dl vettä
  • 0,75 dl sokeria
  • 0,5 rkl vaniljasokeria
  • 0,5 rkl kardemummaa
  • ripaus suolaa
  • 1/2 palaa tuorehiivaa
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 50 g leivontamargariinia (maidotonta)

Lämmitä vaniljakastike ja vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita hiivaan. Lisää mausteet ja puolet jauhoista. Sekoita hyvin. Lisää loput jauhot ja sulatettu margariini. Anna kohota 40 min.


Taikinasta riitti hyvin kahteen kaulittuun levyyn, joista toinen pääsi piirakkavuokaan pohjaksi ja toisesta tuli 15 isoa kierrepullaa (paistettu 225 asteessa n. 10 minuuttia).


Mustikkapiirakka on tehty K-ruoka.fi:n ohjeen avustuksella. Annoin kerrankin pullien kohota rauhassa tunnin ajan ja jestas, miten isoja kierrepullista tuli ja kuinka ilmava piirakan pohjakin oli! Pohja on kaulittu levyksi ja siirretty vuoan pohjalle ja reunoille. (Seuraavalla kerralla varmistan, että reunat ovat joka puolelta riittävän paksut ja korkeat!) Tunnin kelmun alla kohoamisen jälkeen pistelin pohjaa haarukalla, voitelin reunat hyytelösokerivedellä ja levitin mustikat pohjan päälle. Mustikkapiirakan täytteessä on 250 g mustikoita ja 0,5 dl hillosokeria - sattumalta juuri sopiva määrä piirakkavuoalliseen. Paistoin piirakkaa uunin alimmalla tasolla 200 asteessa 20 minuuttia.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Helleillan sorbettiherkku


Ensimmäinen hellepäivä pääsi kuin pääsikin yllättämään ja päivän hikoiltuamme sisätiloissa siitepölyä vältellen alkoi päässä soida tasainen "jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä" -mantra. Pakkasesta ei kuitenkaan löytynyt tuota kylmää herkkua eikä kauppaankaan jaksanut lähteä, joten mikä avuksi? Sorbetti!

Olen pitkään ollut aikeissa kokeilla sorbetin tekemistä, mutta asia on aina jäänyt, kun olen epäillyt itsetehdyn munattoman sorbetin olevan hyvin jäähileistä. Ihan ei tämä ensimmäinen kokeilu vastannut ravintoloiden sorbettitasoa (ylläripylläri), mutta ylitti silti ennakko-odotukset! Kuten kuvasta näkyy, sorbetista sai myös kaavittua jäätelökauhalla pallon, vaikka sorbetti ei ehkä ollutkaan jäätynyt tarpeeksi.

Ohje on Kotiliedestä ja lisäsin siihen extrana vähän vaniljasokeria. Tämä resepti oli "Kerralla jäihin" -mallia, mutta seuraavalla kerralla kokeilen, miten sorbetin sekoittaminen puolessa välissä jäätymistä vaikuttaa koostumukseen.


  • 200 g pakastettuja marjoja (tai n. 0,8 l tuoreita)
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl vettä
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 rkl sitruunamehua

Soseuta marjat sekä kiehauta vesi ja sokeri. Lisää sokerivesi, vaniljasokeri ja sitruunamehu marjasoseeseen ja sekoita. Pakasta sose ja tarjoile kylmänä.

Sorbettini oli n. 4 tuntia pakkasessa, mutta lisäaika ei olisi ollut pahitteeksi. Lievä sulaneisuus ei nytkään haitannut, mutta sorbetti olisi ehkä näyttänyt nätimmältä hieman jäisempänä.

En tiedä, kuinka monelle hengelle ohje on alunperin suunniteltu, mutta meillä määrä oli juuri sopiva kahdelle herkkusuulle ja annoskoko oli tätä luokkaa:


Todella makeaahan sorbetti tottakai oli, mutta oivoi, miten herkullista! Tätä tulee varmasti tehtyä kesällä uudemman kerran!

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Puutarhaprojekteja

Vau, mikä ilma! Nyt jos koskaan tekisi mieli päästä myllertämään takapihaa kesäkuntoon - harmi vain, että ulkona on niin paljon siitepölyä, ettei siellä voi olla muutamaa minuuttia kauempaa. Pölyttömämpää ulkoilmaa odotellessa olen jo suunnitellut muutaman pihaprojektin.

Krookukset ja narsissit olivat ja menivät ja nyt ovat vuorossa tulppaanit.


Nekin alkavat olla parhaat päivänsä nähneitä, kuten myös kukkapenkki kokonaisuudessaan. Projekti 1 onkin rikkaruohojen ja kukkapenkkiin pyrkivien ruohotupsujen kitkeminen. Voikukkameri nurmikolla on myös melkoinen, mutta ehkä suuri taistelu niiden hävittämiseksi alkaa vasta ensi kesänä. Tai seuraavana.


Etupihalla sen sijaan orvokit ovat menestyneet upeasti! Tosin sieltäkin löytyy pari ruukullista näivettyneitä narsisseja koristamasta rappusia (projekti 2 onkin narsissien korvaaminen joillain elinvoimaisemmilla kukilla ja samalla kesäkukkien ja yrttien istuttaminen myös takapihalle). Etupihan krookukset eivät koskaan päässeet kukkaan asti paitsi yksi, joka oli jo nupulla kunnes jyräsin sen rattailla pari kertaa. Opin, että krookus ei ole täysvarjon kasvi.


Projekti 3 liittyy terassiin, jolla olisi ihana viettää aikaa, jos se olisi hieman suojaisampi. Suuri visioni on kokeilla verhoja terassilla sekä rakentaa tyynylöhönurkkaus. Katsotaan, miten kajahtaneina naapurit alkavat pitää meitä, kun vetäisen ulos tämän väripläjäyksen:



Kangaskaupan myyjän kommentti ostoksistani oli "Onpas värikäs pino!" ja miehen "Ohhoh". Luottamukseni visiooni on silti vahva - katsotaan, miten toteutus onnistuu! :)

maanantai 12. toukokuuta 2014

Suklaakoristeita

En ole vähään aikaan tehnyt kakun päälle suklaakoristeita, joten suklaaorvokit ja niiden tekeminen oli kivaa vaihtelua.


Orvokit on tehty sulatetusta Brunbergin tummasta laktoosittomasta suklaasta ja itse asiassa en ole muita suklaamerkkejä koristeiden tekemisessä kokeillutkaan. Laktoositon suklaa on ollut aina varma valinta, koska ikinä ei voi tietää, mihin käyttötarkoitukseen koristeet sopivat ja onko kahvittelijoiden puolesta tarvetta laktoosittomille tarjottaville.


Sulatin suklaan mikrossa ilman mikrokupua 300 W:lla aina välillä sekoittaen. Olen käyttänyt suklaan pursottamiseen Wiltonin Candy Decoration Bags -paketin pusseja, jotka ovat toimineet hyvin.


Orvokkikuva löytyi Googlen avulla ja kukkien tekeminen oli näppärän nopeaa. Laitoin osan valmiista orvokeista ja lehdistä suoraan pakkaseen, mutta tilanpuutteen takia osa joutui odottamaan hetken jääkaapissa. Jääkaapissa olleet levahtivat hieman, mutta pakkaseen päässeet pysyivät hienosti muodossa. Olen säilyttänyt ylimääräisiä koristeita muutenkin pakastimessa, missä ne eivät pääse sulamaan.

Suklaalla olen tehnyt mm. Tipusen ensimmäiseen kakkuun nimikoristelun sekä tällaisia suklaaperhosia:


Perhosten tekeminen oli kivaa ja niitä voisi taas joskus kokeilla! Ensin pitää vain saada pakkaseen lisää tilaa, jotta koristeet mahtuvat sinne. :)

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Marjaisa juustokakku


Kun nyt pääsin vauhtiin, päätin äitienpäivän kunniaksi kokeilla toisenkin kerran yllätyssisusjuustokakkua. Kakku on hyvä, vaikka uloin vaniljakerros onkin mielestäni vähän mauton. Sen sijaan marjamousse kakun sisällä - nam! Kevään kunniaksi kakku sai muutaman orvokin koristuksekseen.

Pohja
  • 1 pötkö Domino-keksejä (perinteisiä vaniljatäytteisiä)
  • 50 g margariinia

Murskaa keksit ja sulata margariini. Sekoita ainekset keskenään ja levitä leivinpaperilla vuorattuun halkaisijaltaan 18 cm:n irtopohjavuokaan.

Keksimurskasta ei kannata tehdä kauhean pientä eikä pohjatäytettä painella hyvin tiiviisti vuoan pohjalle, sillä pohjasta saattaa tulla helposti liian kova leikattavaksi. Vähäisemmällä keksimäärällä pohja pysyisi ohuempana, mutta ajattelin kakun siirtelemisen kannalta olevan parempi, että keksipohjaa on reilusti.

Laita keksipohja jääkaappiin marjamoussen valmistamisen ajaksi.


Marjamousse
  • 200 g marjoja (kakussa nyt 85 g mansikkaa ja 115 g mustikkaa)
  • 1/2 dl tomusokeria
  • 2 dl kuohukermaa
  • 2 kpl liivatelehteä

Sulata marjat mikrossa ja laita liivatelehdet kylmään veteen. Painele marjat siivilän läpi ja lisää joukkoon tomusokeri. Vaahdota kuohukerma. Kuumenna tilkka vettä, sulata liivatelehdet nesteeseen ja lisää marjojen sekaan. Sekoita kerma marjoihin nostelemalla ja varovasti sekoittamalla.

Levitä mousse keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa.


Vaniljatäyte
  • 3,3 dl kuohukermaa
  • 200 g vaniljatuorejuustoa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1/2 dl tomusokeria
  • 4 liivatelehteä

Irrota kakku vuoasta ja siirrä halkaisijaltaan 22 cm:n irtopohjavuoan keskelle, jossa on leivinpaperisuikaleita alla. Jos haluat siistit reunat kakkuun, kierrä vuoan ympäri kalvoreunus.

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon tuorejuusto, vaniljasokeri ja tomusokeri. Kuumenna tilkka vettä ja sulata liivatelehdet nesteeseen. Lisää liivateseos kermaan hyvin sekoittaen.

Lisää vaniljatäyte kakun reunoihin ja päälle. Anna hyytyä jääkaapissa.


Tällä ainesmäärällä vaniljatäytettä riitti juuri ja juuri kakun päälle ja muutamassa kohdassa marjamousse jo vähän kuulsi läpi (etenkin kaksi päivää kakun tekemisen jälkeen). Kakun täytteet on mahdollista tehdä laktoosittomina ja koko kakkukin, jos vaihtaa Domino-keksit esimerkiksi Digestiveen.


lauantai 10. toukokuuta 2014

Ihana Koti

Jo pitkään on ollut tarkoitus napata muutama kuva kodin lemppariasioista ja vihdoinkin näin siivouspäivän kunniaksi tartuin toimeen. Emme ole asuneet Kodissamme vielä vuottakaan, mutta tykkään tästä ihan hirmuisesti! Koti on valoisa, värikäs ja riittävän tilava - useimmiten myös perussiisti, mutta varmasti ei ole päivää, jolloin ei löytyisi mistään yhtään tahraa tai pölypalleroa.


Ikea-kaapin päältä löytyy Kivi-tuikkukokoelmani alku, muutama viherkasvi ja kannu, joka on ties kuinka vanha. Seinämaalin päättäminen pienten koelappusten kanssa oli jännittävää, mutta tällä kertaa valinta meni nappiin ja vihreä seinä on ihana!


Kaapin päällä loikoilee hanhi, joka on kulkenut mukanani hyllyltä toiselle jo vuodesta 1999 lähtien.

Vihreän seinän lisäksi meiltä löytyy keltaista seinäpintaa kuinkas ollakaan Tipusen huoneesta. Parasta huoneessa ovat nämä pöllöt:


Pöllötarrat ovat peräisin Hattentatti-verkkokaupasta.

Pöllöteema jatkuu kattolampussa, joka sattumalta löytyi edullisesti Prismasta.


Yksi ihana asia Tipusen huoneessa on myös tämä taulu, jonka eteen tulee pysähdyttyä aina silloin tällöin.


Ihmiset tarvitsevat eläessään kaksi sydäntä - pienen, joka on täynnä hellyyttä ja toisen, joka on terästä. (Kahlil Gibran)

Seinälemppareistani mieleisin on yksi makkarin seinistä, jolta löytyy tällainen tapetointi:


Monista epäilyistä huolimatta ruudut eivät oikeasti vaikuta yöuniin eikä huoneessa tunnu rauhattomalta. :) Muut seinäpinnat makkarissa ovat valkoiset ja siellä roikkuu mm. tämä lemppari:


Lisäksi makuuhuoneessa on Tipusen ulottumattomissa korukokoelmani:


Vasemmalla on uskollinen ystäväni vehkapalmu, joka on kestänyt kovaa elämää jo kahdeksan vuoden ajan. Se ei ehkä ole niin iso ja tuuhea kuin useimmat lajitoverinsa mutta sentään elossa ja vihreä!


Korvakorut roikkuvat taulunkehyksissä, joista on poistettu etulasi ja harvasti kudottu kangas on kiristetty kehysten ja takaseinän väliin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että kotona täytyy olla väriä. Pidän yksivärisistä verhoista, joita voi yhdistellä helposti. Vaihtamalla niiden paikkaa huoneesta toiseen saa myös nopeasti aivan uudenlaisen sisustuksen - puhumattakaan, jos verhot ovat hetken pois käytöstä ja ne ottaa uudelleen esille. Ei siis ehkä ole niin yllättävää, että meillä vaihtuu verhot ainakin jossain määrin vähintään kahdesti vuodessa, mutta useimmiten kolmesti (keväällä, syksyllä ja jouluksi). Verhojen vanavedessä usein myös matot vaihtavat paikkaansa tai käyvät pyörähtämässä varastossa antaen toisille mahdollisuuden päästä hetkeksi lattialle.

Tällä hetkellä ikkunoistamme löytyy näitä värejä:


En olekaan tajunnut ennen kollaasin tekemistä, että meillä on tällä hetkellä näin keltaoranssivihreäpainotteista! Hups! Kaapin kätköihin ovat tällä kertaa jääneet mm. fuksianväriset, violetit ja turkoosit verhot sekä kasa punaisia jouluverhoja.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Suklaa-appelsiinijuustokakku


... ja sen yllätyssisus!


Tykkään tehdä hyydytettyjä juustokakkuja, mutta aloin kaivata niihin pientä lisähaastetta. Ohjeita selaillessani törmäsin tähän ihanuuteen ja siitä se ajatus sitten lähti - lopputuloksena (laktoositon) suklaa-appelsiinikakku, joka muutaman kömmähdyksen jälkeen pysyi koossa ja maistui hyvältä. Joitain pieniä muutoksia tekisin ohjeeseen seuraavalla kerralla, mutta tässä tällä kertaa kokeiltu resepti. :)

Kakussa on halkaisijaltaan 18 cm:n vuokaan tehty munaton kakkupohja, appelsiiniraita ja suklaamousse sekä ympärillä 22 cm:n vuoan avulla tehty uloin kerros, jossa on kermaa ja appelsiinituorejuustoa.

Kakkupohja
  • 50 g margariinia sulatettuna
  • 1,5 dl persikkatölkin sokerilientä
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 0,75 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl kaakaojauhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään sekä margariini ja sokeriliemi keskenään. Yhdistä seokset (sekoita taikinaa mahdollisimman vähän) ja levitä taikina voideltuun halkaisijaltaan 18 cm:n irtopohjavuokaan. Paista 200 asteessa n. 15-20 minuuttia.

Anna kakkupohjan jäähtyä vuoassa hetki, minkä jälkeen irrota kakku vuoasta ja tasoita pinta. Laita kelmun alle odottamaan.


Appelsiiniraita
  • 3 dl appelsiinitäysmehua
  • 2 liivatelehteä

Vuoraa 18 cm:n irtopohjavuoka foliolla kiiltävä pinta ylöspäin. Laita liivatelehdet kylmään veteen. Mittaa mehu kattilaan ja keitä kasaan kunnes 1 dl mehusta on haihtunut. Lisää liivatelehdet ja kaada seos kakkuvuokaan.

(Mehun tihkumisen reunojen alta pystyy ilmeisesti välttämään, jos antaa nesteen jäähtyä kattilassa kunnes se on kiisselimäistä - tosin muutamat mehutilkat jäivät nyt folion päälle eikä nestemäinen olomuoto aiheuttanut isompaa ongelmaa.)

Anna appelsiiniraidan hyytyä vuoassa. Hyytymisen nopeuttamiseksi nostin vuoan mehun jäähdyttyä tunniksi pakastimeen.


Suklaamousse
  • 2 dl laktoositonta kuohukermaa
  • 100 g tummaa suklaata (laktoositonta löytyy esim. Brunbergilta)
  • 1 liivatelehti
  • 1 rkl appelsiinimehua

Laita liivatelehti kylmään veteen. Kuumenna 3/4 dl kermaa kiehuvaksi, lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja sekoita kunnes suklaa on sulanut. Anna jäähtyä.

Vatkaa loput (1 1/4 dl) kermasta vaahdoksi. Sekoita joukkoon jäähtynyt suklaa. Kuumenna 1 rkl mehua, sekoita liivatelehti siihen ja lisää hyvin sekoittaen suklaaseoksen joukkoon.


Nosta appelsiiniraita pois vuoasta. Vuoraa vuoka leivinpaperilla, lisää kakkupohja ja kumoa päälle appelsiiniraita. Kiinnitä irtopohjavuoan reunat ja lisää suklaamousse. Anna hyytyä. (Tällä kertaa kakku hyytyi pakkasessa vähän yli tunnin ja sen jälkeen jääkaapissa n. tunnin ajan.)


Appelsiinitäyte
  • 3,3 dl laktoositonta kuohukermaa
  • 200 g appelsiinituorejuustoa (laktoositon)
  • 4 liivatelehteä
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2 rkl appelsiinimehua

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja vaniljasokeri. Kuumenna appelsiinimehu kiehuvaksi ja lisää mukaan liivatelehdet. Yhdistä liivatemehu kermatuorejuustoseokseen hyvin sekoittaen.

Laita halkaisijaltaan 22 cm:n irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperisuikaleita ja siirrä varovasti kakku keskelle vuokaa. Levitä täyte ensin reunoille pohjaa myöten ja loput päälle. Anna hyytyä. Jos haluat siistit reunat, laita kakkuvuoan sisäpuolelle kalvoreunus.



 Koristeeksi kakku sai suklaaraastetta sekä aikaisemmin ylijääneitä sokerimassakukkia (jotka kannattaa laittaa kakun päälle vasta juuri ennen tarjoilua, ne sulavat nopeasti).


Mitä muutoksia tekisin?

Tavallaan oli kiva, että kakkupohjassa on vähän kaakaojauhetta, mutta se ei siinä juurikaan maistunut eikä antanut väriä. Seuraavalla kerralla jätän sen kokonaan pois tai kokeilen 2 tl.
Appelsiiniraita ja suklaamousse olivat todella hyviä, mutta kakku kaipaisi ehkä pientä lisämakeutta. Seuraavalla kerralla lisään kermatuorejuusto-osuuteen vähän sokeria.

Näinkö helppoa kakun tekeminen oikeasti oli?

Ehei!


Viimeistä kerrosta tehdessäni laitoin mehuliivateseoksen hetkeksi jäähtymään ja taiteilin pikkukakun ison vuoan keskelle. Liivateseos ehti kuitenkin jäähtyä liikaa (oli vielä valuvaa mutta selvästi paksumpaa kuin yleensä), ja hölmönä sekoitin sen silti täytteeseen. Aamulla totesin käyneen juuri niin kuin epäilinkin - uloin kerros ei ollut jähmettynyt vaan sen sai kaapia pois kakun päältä. Kiitos Miehen sain kuitenkin uudet ainekset kaupasta ja kerros ehti hyytyä hyvin jääkaapissa neljässä tunnissa. :)

Ja tosiaan, onhan sitä tullut aikaisemminkin mokailtua juustokakkujen kanssa.

Alunperin oli tarkoitus kokeilla ulointa kerrosta aineksilla 200 g appelsiinituorejuustoa, 3,3 dl laktoositonta vaniljakastiketta (vaahdotettuna), 4 liivatelehteä ja 1 rkl appelsiinimehua. Korvasin vaniljakastikkeen kermalla, jotta täyte olisi valmiiksi kiinteämpää ja hyytyisi nopeammin.

Kakku oli tavallaan työläs monien vaiheiden takia, mutta toisaalta se ei vienyt kauheasti aikaa, kun suurin osa ajasta meni hyytymisen odotteluun. Oli myös mielenkiintoista kokeilla uudenlaista juustokakkua. Mutta olisittepa nähneet, millaisen tiskivuoren sain aikaiseksi!

Täältä löytyy hieman nopeatekoisempi versio samasta kakusta! :)