TEE ITSE: Lyhdylle väriä

Tässäpä se tuunausprojekti, josta kirjoittelin tuunattujen pyykkipoikien yhteydessä!

Aloin kaipaamaan olohuoneeseen jotain sisustuksellista, sillä sieltä löytyi lähinnä vakiokalusteet sohvineen ja telkkareineen. Sisustuselementteinä toimivat tehokkaasti tyttöjen lelut, mutta halusin jotain muutakin. Edes jotain pientä ja aikuismaista.

Ulkolyhdyissä on tullut poltettua lopulta melko harvoin kynttilöitä, joten nappasin yhden sisälle pestäväksi ja tuunattavaksi. Kirkkaat lasiset sivut olivat vähän tylsät, ja lyhty saikin hetkessä väriä - tadaa! - servettien ja decoupagen avulla!

Kaikki sivut ovat eriväriset ja yritin miettiä värit niin, että lyhty sopii aina jotenkin päin olohuoneeseen. Siitä löytyykin joulunpunaista, tummaa violettia, oranssia ja kesäistä keltaista. Harmi vain, että hetki lyhdyn valmistumisen jälkeen sain suuren vision oranssi-turkoosista olohuoneesta. :D

Lyhty näyttää kivalta ihan sellaisenaan, mutta pimeinä iltoina jouluvalot lyhdyn sisällä tuovat värit eloon. Tuntuu, että livenä värit erottuvat vielä paremmin kuin näissä kuvissa!

Yllätyin hieman, kuinka kivasti servetit sopivat lasisivujen päälle ja kuinka hyvin lakka kiinnittää servettipinnan tässäkin työssä. En varmaan voi tarpeeksi ylistää servettien ja decoupagen liittoa, mutta toteanpa vielä kerran, että tämä on kyllä just eikä melkein mun tekniikkani! Katsotaan, koska muut perheenjäsenet kyllästyvät katselemaan samoja servettejä vähän siellä sun täällä... Esittelemättä on nimittäin vielä muutamat tuikkukipot ja mielessä on pari muutakin pikkuprojektia. :D

Jos sinäkin haluat päästä fiilistelemään servettien ja decoupagen parissa, niin vielä tänään ehdit osallistua arvontaan! Kannattaa myös kurkata Tipulan facebookia, sillä sieltäkin löytyy arvonta kiitokseksi kaikille tykkääjille. :)

Oikein kivaa ystävänpäivää juuri sinulle!

T. Veera

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

TEE ITSE: pyykkipoikien pikatuunaus

Olen edelleen ihastunut servetteihin ja decoupage-lakkaan ja tällä kertaa tuunasin pyykkipojista enemmän omannäköisiä. Näitä tein joululahjaksi nipullisen ja nyt myös itselle - enää ei tarvitse jännittää kuiva-ainekaappia avatessa teippien pysyvyyttä eikä sitä, onko jokin pusseista kaatunut ja levinnyt hyllylle!

Oi värejä! Puisiin pyykkipoikiin on siis levitetty kerros decoupage-lakkaa ja aseteltu päälle sopivankokoinen pala servettiä. Servetistä käytetään vain ylin kuviollinen kerros eli useimmista pitää ottaa pois kaksi valkoista paperikerrosta.

Kun servetti on paikoillaan, levitetään päälle kerros lakkaa ja annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen toistetaan lakkaus vielä kaksi kertaa, jolloin pinnasta tulee kestävä. Helppoa ja nopeaa!

Servettipäällysteiset pyykkipojat tuntuvat kestävän ihan hyvin käyttöä. Vielä ei teepusseissa olevissa näy mitään muutoksia ja myös pakastimeen päätyneet hernepussinsulkijat vaikuttavat tähän asti olevan ok.

Olen tuunaillut tässä viime aikoina yhden toisenkin hauskan servetti & decoupage-lakka -työn, josta laitan kuvia pikimmiten. Tällaiset helpot, vähän sotkevat ja värikkäät työt ovat ihan mun juttu! :D

Kivaa ja värikästä päivää sinulle! :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

TEE ITSE: Aikakapseli 2015 - vuosi purkissa!

Kuka rakastaa vanhoja valokuvia? Kuka haalii muistotavaroita sinne ja tänne ja täyttää verkkovaraston tärkeillä laatikoilla? Kuka kerää lapsille omia muistolaatikoita ja lisäksi yrittää koko ajan edistää vauva- ja leikekirjaprojekteja (toistaiseksi heikolla menestyksellä)? Kuka innostui valtavasti Onni Blogien aikakapseli-projektista?

Minä!

Onniblogilaiset ovat tässä vuodenvaihteessa purkittaneet ahkerasti viime vuoden muistoja. Eilen oman aikakapselinsa esitteli MäSäMutsi ja sitä voit käydä kurkkaamassa täältä. Huomenna puolestaan paljastuu Kädenjälkiä sydämessä -blogin aikakapseli. :)

Meidän aikakapselimme puolestaan näyttää tältä:

Pieneen fetapurkkiin on purkitettu joitain tärkeitä juttuja viime vuodelta. Sieltä löytyy esimerkiksi korvatulpat muistuttamassa meidän haasteellisista nukkumisista, hiuspinni hiustenkasvatusprojektini takia sekä poletteja Hoplopiin, josta tytöt innostuivat valtavasti etenkin syksyllä.

Viime kesänä tytöt tutkivat usein etupihan apiloita, joten muutama sellainen pääsi myös purkkiin. Virkattu tilkku puolestaan muistuttaa siitä, että innostuin viime syksynä tauon jälkeen tekemään taas käsitöitä. Lisäksi purkissa on pari viestiä / kirjettä ja tytöille kesällä ostamani pupu-kortti - kuinka vuodesta 2015 voisikaan puhua ilman pupuja??

Purkin kokoaminen tuntui ensin vaikealta, sillä en ollut osannut yhtään varautua siihen vuoden aikana. Tällä kertaa oli kuitenkin hyötyä hamsteriluonteesta, ja purkintäytettä löytyi lopulta hyvin laukuista ja laatikoista. :D

Fetapurkin sininen kansi on maalattu kolmeen kertaan valkoisella maalilla ja lopuksi siihen on kiinnitetty servettikuva decoupage-lakalla. Joku ehkää muistaa nämä servetit, jotka sain salaiselta jouluystävältäni - nyt ne pääsivät ensimmäisen kerran käyttöön!

Tytöt avustivat purkin koristelussa ja asettelivat rei'ittimellä leikattuja ympyröitä kontaktimuoville, jonka liimasin purkin ympärille. Sopu sijaa antaa, ensimmäinen yhteisaskartelu on nyt tehty!

Purkki sijoittui kirjahyllyn päälle odottamaan avaamistaan. 10 vuotta tuntuu nyt pitkältä ajalta, mutta toisaalta 10 vuotta tästä taaksepäinkin on kulunut nopeasti. Aika hurjaa on kuitenkin ajatella, että purkkia on sitten avaamassa tytöt pian 13 v ja 11,5 v!

Nyt vielä ehtii purkitella viime vuoden muistoja! Toivottavasti purkki säilyy matkassa mukana koko tämän ajan. :)

Arvaatteko muuten, kuinka paljon sokerihammasta on tässä viime päivinä kolottanut? PALJON! Olen huomannut, että monesti makeannapostelu on korvannut nälkää tai janoa ja etenkin iltaisin tekisi mieli syödä koko ajan jotain - ei välttämättä edes makeaa, vaan ihan mitä vain. Etukäteen ajattelin, että iltapäivät olisivat sokerittomuuden kannalta haastavimpia, mutta eniten mielenlujuutta on tarvittu sittenkin iltaisin. Se hetki, kun tytöt ovat menneet nukkumaan ja vedenkeittimessä kiehuu vesi teetä varten, vaatii ehdottomasti jotain herkkua. Nyt olen korvannut suklaan ja muut makeat herkut useimmiten leivällä tai parilla voileipäkeksillä ja juustolla. Ruuan jälkeen puolestaan purkka on katkaissut ihan hyvin makeanhimon ja jälkkäritarpeen. Tässä taitaa olla kyllä silti aika monta pitkää viikkoa edessä. :D

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

TEE ITSE: helmitontut ja -enkelit

Jouluvalmistelumme ovat edenneet hitaasti mutta varmasti ja viimein sain laitettua Tipulan joulun puolelle ruokasuunnitelmiakin tälle aatolle. Nyt kun viimein pääsin vauhtiin, jouluvalmistelut ovat päässeet ihan hyvälle mallille. Harmi vain, että tämä innostuspuuska tuli vasta nyt, kun kaikkia ideoita ei mitenkään ehdi toteuttaa ennen joulua! Onneksi joulu tulee taas ensi vuonna!

Viikonloppuna puuhastelimme Tipusen kanssa muutaman tontun ja enkelin koristamaan joulupuutamme. Sypressimme tekee kuolemaa (kas, kuinkas muutenkaan...) olohuoneemme nurkassa, joten en rohjennut kokeilla koristeita siihen. Hyvällä tuurilla se ei ole varistanut kaikkia oksiaan aattoon mennessä!

Tarvitset:

• helmiä (näppärä sijoituskohde jämähelmille!)
• metallilankaa
• tonttulakkia varten palan punaista kangasta ja liimaa
• korupihdit helpottavat työskentelyä

Helmitontut 

Tonttulakkia varten leikkaa kankaasta noin ympyrän kolmas- tai neljäsosan mallinen kaistale ja liimaa se tonttulakin malliseksi kartioksi.

Taita metallilankaan kulma ja pujota toisesta päästä helmiä mekon helmaksi. Kun helma on valmis, taita myös toinen reuna. Näin helmet eivät karkaa heti, vaikka pujottelemassa olisi hieman nuorempikin askartelija! Pujota molemmista päistä helmiä kolmion sivuille ja pujota lopuksi molemmat langat isomman helmen läpi. Lisää seuraavaksi kuivunut tonttulakki, napsaise tarvittaessa metallilankoja lyhyemmiksi ja taivuta päät lenkeiksi.

 

Helmienkelit

Helmienkeli valmistuu kuten tonttukin. Kun olet pujottanut isomman helmen pääksi, taivuta loppumetallilanka lenksuiksi. Ota sitten uusi pätkä metallilankaa, kieputa se pari kertaa päähelmen alle ja pujota siihen helmiä siipiä varten. Taivuta siipi päähelmen alle, kieputa pari kertaa ja tee toisen puolen siipi samoin. Lopuksi kiepauta taas pari kertaa päähelmen alapuolelle, leikkaa tarvittaessa metallilanka lyhyemmäksi ja taivuta langanpää mahdollisimman piiloon.

Aika nopeita ja helppoja helmikoristeita siis! :)

En muuten vieläkään ymmärrä, miten tämä aika kuluu näin nopeasti. Vaikka joka vuosi olen muka ajoissa joulunkin kanssa, silti suurin osa tekemisistä jää viimeiselle viikolle. Ja jos joulu lähestyi nopeasti, niin on tämä koko vuosi kyllä mennyt myös vauhdilla - vastahan olin tammikuun herkkulakossa ja nyt suunnittelen taas tammikuun sokerittomuutta!

Stressiä en ole kuitenkaan vielä ehtinyt ottaa edes lähestyvästä joulusta - suurin osa (tai ainakin osa) lahjoista on sentään paketoitu ja nyt viimein ruoatkin mietitty. Ja onhan se ihan hyvä jättää tekemistä myös tuleville jouluille. :D

Millä mallilla teillä on jouluvalmistelut? :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

TEE ITSE: Pikkumetsä hillopurkissa

Tässä syksyn ja alkutalven aikana on netissä siellä ja täällä näkynyt upeita purkitettuja pikkumetsiä ja harmittaa, etten ole laittanut sivuja tai blogeja muistiin. Olisi ollut kiva linkata tähän muitakin tuotoksia! Kuten instagram-seuraajat jo huomasivatkin, jahkailun jälkeen päätin minäkin ostaa hillopurkin ja väkertää sinne pienen luontoasetelman - innostuin ja mietin jo, miten saisin jatkettua purkkipupujen elämää talven jälkeenkin!

Purkin päätähtinä on pupupari, jonka Tipunen bongasi joskus kirpparilta. Puput olivat kovin yksinäisiä kirjahyllyllä, mutta tuolla sammaleiden keskellä näyttää olo paljon kotoisammalta!

Pupujen lisäksi purkista löytyy helminauhanpätkä, auringonkukansiemeniä, koristekiviä ja lahjapaketti. Lumi havujen oksilla on pumpulia ja maahan on satanut hienoa merisuolasadetta.

Puput istuskelevat lumisateessa parhaillaankin - purkkin yläosaan on liimattu muutamia lumihiutaletarroja ja roikkumaan on teipattu kolme pikkupumpulipalloketjua.

Toisella sivulla puolestaan näkyy pala tähtitaivasta eli näppäriä ääriviivatarroja.

Vihreänä purkissa on pohjalla sammalta, yhdessä nurkassa havuja kuusena ja reunoilla riidenliekoa.

Pupujen purkittaminen oli kivaa ja myös melko nopeaa. Sammaleet olivat hieman kosteita, joten niiden kuivuminen taisi viedä kauiten aikaa. :)

Pieni teehetki -blogissa kerätään joulukuun teemakuukaudessa postauksia teemalla DIY joulu. Osallistun siihen tällä talvisella asetelmalla - jos sinäkin olet joulukuun aikana tehnyt jouluisen DIY-postauksen, niin käyhän osallistumassa teemakuukauteen täällä!

Oletko sinä tehnyt luontopurkkia?

Mitäköhän kivaa purkkiin voisi keksiä keväällä ja kesällä?

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

VIRKKAA: tossut isoäidinneliöistä

Jokin aika sitten kaivoin pitkästä aikaa langat ja koukut esille ja tuunasin hieman talvitakkiani. Kuten vähän arvelinkin, jäin koukkuun! Ajattelin jatkaa helpolla linjalla, joten tällä kertaa toteutukseen pääsivät isoäidinneliöistä tehdyt tossut, joita fiilistelinkin jo instagramissa.

Ostin joskus Oma koppa, NELIÖ - virkattuja variaatioita -kirjan, jossa on valtavasti inspiroivia kuvia töistä, jotka on toteutettu lähinnä vain virkatuista neliöistä. Kirjasta löytyi myös idea ja ohje tossuihin, vaikka näin jälkikäteen totesinkin noudattaneeni ohjetta aika soveltaen. Lopulta en ole ihan varma, onko virkkaustekniikkakaan aina oikea, mutta ainakin tossut tuntuvat jalassa mukavilta eivätkä pikkuvirheet taida pistää silmään. :D

Osallistun tällä postauksella samalla Pieni teehetki -blogin kuukauden teemaan, jossa marraskuussa kerätään postauksia aiheella LÄMPÖ. Jos olet postannut tässä kuussa jotain lämpöön liittyvää, käyhän linkkaamassa postauksesi mukaan! Vielä ehdit!

Tossut eivät ole vaikeat virkata. Sinun täytyy osata tehdä vain ketjusilmukoita ja pylväitä sekä muodostaa niistä isoäidinneliöitä. Pohja on tehty tiiviisti pylvässilmukoilla. Tossut voi varmasti toteuttaa monessa eri järjestyksessä, mutta itse hahmotin etenemisen parhaiten näin:

Tee ensimmäisestä jalkaterän päälle tulevasta tilkusta niin iso, että sen kärjet koskettavat toisiaan jalkapohjassa. 

Isoäidinneliöissä näyttää olevan pieniä eroja ohjeissa. Näissä ruuduissa on aloituksessa 5 ketjusilmukkaa ja ensimmäisessä kerroksessa 3 pylvästä, joiden välissä on 3 ketjusilmukkaa. Sen jälkeen jokaisessa kerroksessa on pylväsryhmien välissä 3 ketjusilmukkaa paitsi aivan kulmassa, jossa ketjusilmukoita on kaksi.

Virkkaa pohjan tilkut. Tilkku on sen kokoinen, että se täyttää varpaiden alle muodostuvan aukon. (Näissä tossuissa isoimman tilkun sivunpituus on n. 17 cm ja pohjatilkkujen n. 9 cm.) Tilkut on tehty tiiviiksi, jotta ne kestävät hieman paremmin kulutusta. Näissäkin aloitus on sama kuin isoäidinneliöissä, mutta toisesta kerroksesta lähtien virkataan jokaisen pylvään kohdalle pylvässilmukka ja lisäksi kulmissa 1 pylväs, 3 ketjusilmukkaa, 1 pylväs. Jokaisella kerroksella yhdelle sivulle tulee siis kaksi pylvästä lisää, yksi kumpaankin reunaan. Jälkiviisaana laittaisin kulmiin enemmän lisäpylväitä, jotta neliö ei kipristyisi. Toisaalta kipristyminen ei haittaa jalassa yhtään, joten toimii se näinkin. :)

Tee pohjaa varten kaksi samankokoista tilkkua.

Tarvitaan vielä kaksi isoäidinneliötä varteen. Tilkun sivunpituus on sama kuin pohjaneliön sivunpituus, näissä tossuissa siis tuo 9 cm.

Yhdistä lopuksi tilkut. Minusta helpointa oli aloittaa nytkin pohjasta, joten ensin kiinnitin isoimman tilkun kärjet yhteen ja kiinnitin varpaiden alle tulevan pohjapalan.

Seuraavaksi kiinnitin toisen pohjapalan kahdesta reunasta kiinni isoimpaan tilkkuun.

Kun tossun muoto alkoi nyt hahmottua, virkkasin varsineliöt paikoilleen: Kiinnitin ne ensin etureunaan ja sitten pohjapalaan. Lopuksi virkkasin takasauman kantapään kohdalla.

Seuraavaksi iltapuhteeksi pääsevät pikkutossut tytöille. Näitä tossuja on sovitettu pieniin jalkoihin monesti ja virkkauksessakin on oltu hengessä mukana omalla koukulla ja langalla / valmiilla tilkullla. Pikkujalat vaikuttavat niin pieniltä, ettei luulisi tossuissa kovin kauaa menevän!

Värikästä loppuviikkoa kaikille ulkona vallitsevasta synkkyydestä huolimatta! :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

VIRKKAA: Vanhan talvitakin piristys

Kuten kerroinkin aiemmin tällä viikolla, olen mukana Vaapulan käsityöhaasteessa, jossa teemana lokakuussa ovat tilkkutyöt. Työn kokoa, tekniikkaa tai materiaaleja ei ole rajattu tarkemmin, joten jokainen saa osallistua tilkkusotaan hyvin omannäköisellä työllä. Olen koko viikon käynyt kurkkimassa muita osallistuneita ja todennut tunkeneeni itseni hyvin, hyvin tasokkaaseen joukkoon. Tilkkutyöt ovat olleet toinen toistaan upeampia!

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut talvitakkini kaipaavan pientä piristystä, joten haaste osui kannaltani todella mainioon aikaan. Monista tilkkutöistä poiketen päätinkin tällä kertaa tehdät tilkut virkkaamalla. Vaikka tilkkuni eivät ole kiinni toisissaan, toivon työni täyttävän tilkkusotahaasteen ehdot. :)

Ennen-kuvassa värit ovat nyt hölmösti pielessä, mutta idea lienee selvä näinkin: villakangastakki sai uutta ilmettä virkatuilla tilkuilla! Tilkut kehystävät etukappaleen reunaa kaveten ylös ja taakse. Joukossa on isoja kärrynpyöriä sekä pieniä rinkuloita, joiden virkkaaminen oli ihanan nopeaa - tykkään siitä, että työstä näkee sen edistymisen!

Käytin tilkkuihin Blend bamboo -lankaa, josta löytyy paljon kivoja, kirkkaita värejä. Siinä on 70 % bambua ja 30 % puuvillaa, joten hieman jännäilen, miten hyvässä kunnossa virkkaukset pysyvät. Muutaman kuvion joudun vielä hetkeksi irrottamaan takista, sillä innostuksissani ompelin taskun osittain umpeen. Hupsis!

Mietin palasia virkatessani, tuleekohan takista sittenkin liian räikeä. Kiinnittäessäni palasia nuppineuloilla kankaaseen mietin edelleen samaa, mutta laittaessani takin ensimmäisen kerran päälleni totesin, että tykkään! Hieman pohdiskelin, pitäisikö tasapainon vuoksi myös toisella puolella olla pari kuviota esimerkiksi hartioiden kohdalla. Koska huivini kaulan ympärillä ovat yleensä kuitenkin isoja, taitavat lisätilkut olla turhia. Tällä siis mennään eteenpäin ja vastaanotetaan lähestyvää talvea!

Mitä mieltä olet, tuliko väriöverit? :D

Entä keksitkö muita näppäriä takintuunausideoita? Minulla olisi vielä toinen talvitakki tuunattavaksi!

Käyhän kurkkaamassa muita haasteeseen osallistuneita töitä täältä!

Kiitos kuvausavusta A ja ideointijelpistä V! :)

TEE ITSE: Lehtiä koristeeksi ikkunaan ja laukkuun!

Instagram-seuraajat tietävätkin, että minuun iski tänä vuonna lehtimania. Ulkona käveleminen alkoi olla jopa vähän haastavaa, sillä näin joka puolella upeita keltaisia, oransseja ja punaisia lehtiä ja olisin halunnut kerätä ne kaikki talteen. :D Onnistuin jossain määrin malttamaan hamstrausvimmani kanssa, mutta aika paljon lehtiä on kirjojen välissä kuivumassa ja odottamassa käyttöä.

Tiedän hyvin, mistä lehtimaniani sai alkunsa. Minä menin ja laminoin pari kuivattua lehteä. Apua, miten kivoja niistä tuli!!

Pujottelin lehtiä naruun ja laitoin joukkoon kivoja puuhelmiä. Puuhelmet ovat peräisin kirpparilta löydetystä vyöstä, josta en tajunnut ottaa ennen-kuvia ollenkaan. Pieniä pilkahduksia helmivyöstä voit käydä kurkkaamassa täällä, josta muuten löytyy myös kolme huisin kivaa syksyistä kattausta.

Lehtinauhat koristavat terassin oveamme ja pohdin juuri, pitäisikö niitä tehdä lisääkin. Jos tekisi kokonaisen lehtiverhon? Tai pitäisiköhän tehdä muutama vähän pidempi, mutta kuitenkin niin lyhyt, etteivät pienet tutkijat yllä niihin?

Yksi lehtinauha kiepsahti kynttilänjalan ympärille ja mätsää aika kivasti taustaansa.

Yhdestä lehtinauhasta puolestaan tuli vähän lyhyt ja hetken kuljeskeltuani sen kanssa ympäri alakertaa löysin sille mitä mainioimman paikan - olkalaukkuni kaipasikin pientä piristystä!

Ajattelin näppäränä tyttönä, että nytpä olisi oiva hetki ottaa muutama asukuva, kun laukku olisi sopivaa kuvausrekvisiittaa ja päällä on ihana syksyinen mekko. Totesin kuitenkin pian, että minusta tulisi kyllä surkea muotibloggaaja - missä välissä te oikein saatte otettua upeita asukuvia ja kuka ne ottaa? Sisällä ei riitä valo ja ulos ei ehdi tai pääse tuosta vain. Hermot menevät, kun yritän selittää Miehelle, millainen visio minulla on kuvista, ja itsekään niitä ei oikein voi ottaa, kun ainoa peilimme on tuollainen hyvin kaponen malliltaan. Kolmijalka taas ei tule kysymykseenkään kahden pikkuapulaisen kanssa, joten äh.

En siis tee omaa postausta syysmekostani, mutta sanonpa vain, että kannatti kaivaa kaappeja! :D

Vielä taitaa ulkoa löytyä kivoja lehtiä, joten muutkin ehtivät mukaan lehtimaniaan!

Kaunista syysviikkoa sinulle! :)

TEE ITSE: Takapihan kukat pilttipurkkeihin!

Olen ihastellut tässä pitkin kevättä Mansikkatilan mailla Tainan ihanaakin ihanampia kukkia ja erilaisia vihertäviä oksia maljakoissa. Viimein päätin minäkin käydä saksien ja Tipusen kanssa pyörähtämässä takapihalla, josta löytyikin monenmoista maljakkoihin laitettavaa. Maljakkoina on tällä kertaa kolme pilttipurkkia - tuollaista isointa en ollut ennen nähnytkään. 1-3-vuotiaille tarkoitettu piltti ei maistunut taaperollemme, mutta äiti sai siitä kivan purkin!

En ole erityisen hyvä kasvientunnistamisessa, mutta purkeissa on ainakin syreeninoksia, leinikkejä ja (hiiren?)virnaa. Jos tunnistat tuon vaaleanpunaisen / valkoisen kukan, niin mielelläni kuulisin, mikä kukka on kyseessä! Niitä ilmestyy nurmikollemme sinne tänne, mutta muutamat kasvavat kukkapenkistäkin. En siis itse osaa sanoa edes, onko kyseessä luonnonkukka vai tarkoituksella istutettu kukka.

Kukat saivat kaverikseen kesäisimmän auton ikinä - mini-Kuplan! Kupla on kiertänyt mukanani kymmenisen vuotta ja koristanut suurimman osan ajasta kirjahyllyä. Nyt Kupla sanoo "brrrrr" ja huristelee pöytää pitkin kyydittäen välillä Pupua.

Kaunista juhannusviikkoa sinulle! :)