torstai 29. tammikuuta 2015

Kuinka minusta tuli bloggaaja?


Eilisen blogiyhteistyöpostauksen merkeissä yksi kirjoitukseni löytyy Vihreän talon tunnelmaa -blogista. Jos haluat tietää, miten päädyin kirjoittamaan blogiani, käy lukemassa siitä Mintun blogissa. :)

Bloggailua on kohta takana 1,5 vuotta ja Tipula on kehittynyt huimasti tänä aikana. Koska suurin osa lukijoista ei ole varmasti lukenut yli vuoden takaisia juttujani, tässä on muutama muistelukuva vuoden 2013 lopulta. Ne ovat juurikin siinä muodossa kuin ne aikanaan julkaisin - nyttemmin kuvankäsittelisin niitä hieman toisin.

Muutama vuoden alussa tehty virkkaustyö. Äitiyslomalla Tipusta odottaessa oli aikaa virkata yhtä ja toista.




Mustikkamaalailua ja kotitekoinen värikylpy. Kohta voisi samaa touhua kokeilla Untuvikon kanssa!




Vaikka Tipunen esiintyi blogissa tuolloin hyvin vähän, ensimmäiset hampaat on kuitenkin tullut ikuistettua Tipulaankin.


Ja vielä maisemakuva puistosta, jossa suurin osa myös viime syksyn ja tämän vuoden luonto- ja ulkokuvista on otettu.


Kuinka kauan sinä olet blogannut?
Miten päädyit perustamaan blogin ja tiesitkö heti, millaista blogia haluat kirjoittaa?

Minusta on muuten hauska katsella vanhoja kuvia ja nähdä, millainen kehitys on tapahtunut valokuvienkin tyylissä. Seuraamistani blogeista tulee yleensä luettua vain uusimpia kirjoituksia, joten olisi mielenkiintoista nähdä myös teidän postauksia höystettynä niillä kaikkein vanhimmilla kuvilla! :)

12 kommenttia:

  1. Minä aloin kirjoittamaan blogia vuoden 2012 elokuussa ja tyyli on tosian muuttunut matkalla enemmän "minuksi". Aluksi halusin kirjoittaa varsin anonyymejä tekstejä, mutta lukijoita alkoi tulemaan lisää kun laittoi enemmän itseään likoon blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa pitkälti samalta kuin omakin blogitaival. :) Ehkä blogi-ideaa hautomalla olisi saanut kertaheitolla enemmän omannäköisen blogin, mutta on tämä kiertotiekin ollut ihan mukava kulkea!

      Poista
  2. Olen aloittanut vasta elokuussa 2014 ja täytyy sanoa, että aika koukuttavaa tämä on ollut ja ihaninta on tutustua uusiin blogiystäviin ja päästä sisälle toisten elämää. :)
    Lapset ja mies yllytti jo jonkin aikaa aloittamaan ja sitten vain uskaltauduin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sieltä löytyy blogitsemppareita kotoa! Blogit ovat kyllä yllättävän koukuttavia - ihan harmittaa, etten ole aikaisemmin tajunnut lukea niitä. :)

      Poista
  3. Oi miten kiva postaus. Ja olen samaa mieltä että itseäni naurattaa sekä vanhat kuvat, että tyyli kirjoittaa. Mutta toisaalta naurattaa edelleen blogin ulkoasu ja edelleen kuvien laatukin. Joten paljon on takana ja paljon töitä edessä.

    Blogi on jetsulleen 10kk nuori ja muhitin sitä vuosia. Alunperin piti tulla kirppariaiheinen blogi. Mutta nykyään käyn harvemmin, kun koti ns. valmis tai oikeastaan ylivalmis, joten se homma kosahti siihen. Nyt mennään sillisalaattimeiningillä. :)

    Kivoja bloggauksia ja kuullaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillisalaatti on mukavan vaihtelevaa ja yllätyksellistä! :) Välillä tekisi mieli piilottaa tai poistaa vanhoja postauksia teksteineen ja kuvineen, mutta olen aina lopulta päätynyt siihen, että ne ovat tärkeä osa Tipulan historiaa. Jos joku erehtyy niitä joskus lukemaan, niin ainakin näkee, miten blogi on kehittynyt!

      Poista
  4. Aloitin blogini toukokuussa 2014 (sehän on jo kohta vuoden vanha :o ). Tiesin kyllä heti tyylisuunnan kun olen intohimoinen sisustaja ja käsillä värkkääjä, joten aihe oli selvillä. Toukokuussa muutimme uuteen asuntoon, niin mikäs onkaan parempi tapa aloittaa sisustusblogi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi asunto on kyllä hyvä motivaattori ja siinä ohessa tulee varmasti monta jutunaihetta! Onnea kohta 1-vuotiaalle blogille! :)

      Poista
  5. Aloitin syyskuussa -14 jännityksen ja epävarmuuden sekaisin tuntein. Poistin blogin pariin kertaan ja sitten ystäväni sai valettua minuun niin paljon uskoa että uskalsin pitää sen julkaistuna. :)
    Tiesin heti,että alan kirjoittamaan perhe ja lifestyle -blogia ja sen että olen sairaudestani avoin ja rehellinen. Tiesin myös sen ettei lastani nähdä kunnolla blogissa tai miestäni. Tämä oli myös mieheni toive. Blogi on näiden kuukausien aikana muotoutunut ja nyt bloggaaminen alkaa jo tuntua mukavalta. Aluksi se tuotti välillä jopa stressiä, kun mietin postauksien sisältöä liikaa.
    Nyt nautin bloggaamisesta! :)

    Sinulla on mahtava ja innovatiiviinen blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun uskalsit julkaista blogisi!! :>

      Samat periaatteet on minullakin ollut alusta lähtien, ei lasten eikä miehen kuvia blogiin. Ja hassuahan se olisi niiden kasvokuvat laittaa tänne, kun itsekin bloggaan kasvottomana. Katsotaan, lipsunko mä joskus omasta kuvattomuudesta vai jatkanko samalla linjalla. :)

      Poista
  6. Sinulla on oikein mukavan oloinen blogi. :) Hassua, että juuri itsekin avasin Facebook-postauksessani sitä, miksi aloin blogata. Olen kielialalla, joten rakkauteni kieleen ja kirjoittamiseen ajoi bloggaamaan. Yhteisöllisyys kiinnostaa kovasti myös; on ihanaa, kun muutamat muut bloggaajat ovat jo löytäneet blogini. Samalla saa itse hyviä vinkkejä muista blogeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muut blogit ovat kyllä ehtymättömiä vinkki- ja idealähteitä! Ennen omaa blogia kuvani blogimaailmasta perustui lähinnä todella suosittuihin muotiblogeihin sekä lukemiini juttuihin kärhämistä ja negatiivisuudesta blogikommenteissa, joten on ollut valtava ilo huomata, ettei tämä touhu ihan sellaista olekaan. :)

      Poista

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)