Isänpäiväkortteilua

Askartelimme Tipusen kanssa isänpäiväkortteja Miehelle, ukille ja vaarille. En ole aikaisemmin rohjennut kokeilla jalan ikuistamista maaleilla, sillä epäilin touhun olevan katastrofaalisen sotkuista. Taiteilu onnistui kuitenkin siistimmin kuin odotin!

Käytin jalan maalaamiseen sormivärejä. Värejä on käytetty kerran muutama vuosi sitten, mutta maali oli edelleen aivan käyttökelpoista. Tipunen pääsi hetkeksi eroon sukista ja housuista (ja näin jälkiviisaana olisi kannattanut myös nostaa bodya sen verran, että sätkivät jalat olisivat osuneet vaippaan eivätkä bodyn haaraosaan) ja makoilemaan mainoslehden päälle. Tipunen malttoi olla hienosti selällään, mutta viimeisten jalkakuvien jälkeen piti jo päästä ympäri ja treenaamaan konttaamista.

Jalan maalaaminen onnistui hyvin sormella, josta pyyhin talouspaperiin enimmät maalit ennen jalan plänttäämistä paperiin. (Koska kyseessä olivat sormivärit, ei mieleen tietenkään tullut käyttää sivellintä, joka olisi helpottanut ja ennen kaikkea siisteyttänyt taiteilua huimasti.) Eri värien välissä käytiin pesemässä reidet, sääret ja jalkaterät - onneksi maali lähti todella helposti pois.

Body tosiaan meni pesuun, mutta muuten onnistuimme loistavasti - lattia pysyi puhtaana eikä vauva syönyt maalia!

Kun katsoo valmiita kortteja, eipä taida isoisille jäädä epäilyksen varaa, kuka on ollut valitsemassa värejä. Myös Miehen kortti noudattaa samaa jalkateemaa, mutta se, millainen kortista lopulta tuli, jääköön emon ja Tipusen salaisuudeksi. :)