Kananmunaton kääretorttu

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen! Lisää kananmunattomia ohjeita löydät Oranssia-blogista! :)

... eli kääreliiska, joka jatkaa samassa sarjassa Runebergin littanoiden kanssa.

Pohdiskelin teetarjottavaa vieraille ja netissä surffaillessani silmiini osui ensin yksi ja sitten useampikin kananmunattoman kääretortun resepti. Ajattelin, että kyllähän torttu varmasti siis onnistuu, ja lähdin optimistisena tekemään sitä. Ihan ei kääretorttuilu mennyt tällä kertaa putkeen, mutta koska blogeissa pääsääntöisesti on vain hyvin taidokkaita ja onnistuneita ruokia ja leipomuksia, päätin olla vastarannan kiiski ja laittaa kääretorttuiluni tänne. Ehkäpä joku ensimmäistä kääröään suunnitteleva eksyy joskus tänne ja välttää edes muutaman virheistäni. :)

Tämä munattoman kääretortun ohje löytyi netistä useammastakin paikasta, joten alkuperäistä lähdettä en nyt valitettavasti pysty linkkaamaan.

• 1,5 dl sokeria
• 1 dl margariinia sulatettuna (=n. 90 g)
• 2 dl säilykepersikan lientä
• 4 dl vehnäjauhoja
• 2 tl vaniljasokeria
• 2,5 tl leivinjauhetta

Sekoita keskenään kuivat aineet sekä persikkaliemi ja margariini. Yhdistä seokset - sekoita mahdollisimman vähän, ettei taikina sitkisty. Levitä leivinpaperille uunipellille ja paista 200 asteessa 20-30 minuuttia. Kumoa valmis pohja sokeroidulle leivinpaperille ja täytä ja kääri rullalle lämpimänä. Jäähdytä ja päällystä kuorrutteella ja koristeilla.

Täytteen piti olla jotain maistuvaa ja herkullista, mutta lähiminiruokakaupan (joka sentään oli sunnuntaina aikaisin auki) valikoima oli suppeahko. Vasta näin jälkikäteen tuli mieleen, että esimerkiksi appelsiinituorejuuston olisi tietysti voinut korvata maustamaton tuorejuusto + appelsiinimarmeladi -yhdistelmällä.

Kääretortun täyte tällä kertaa:

• 200 g vaniljatuorejuustoa
• 2 dl kuohukermaa
• 0,5 dl tomusokeria
• iso tölkki säilykepersikoita 
• 1 Piltti-purkillinen mangososetta

Vaahdota sokerilla maustettu kerma ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Pilko persikat pieniksi kuutioiksi.

Tästä eteenpäin viimeistään aloin epäillä kääretortun onnistumista, joten en tohdi neuvoa tortun täyttämisessä tai rullaamisessa. Voin kuitenkin listata muutaman ajatuksen, joita ei kannata toistaa:

"Pohjan täytyy olla uunissa 20-30 minuuttia, joten en kyllä ota sitä pois 16 minuutin kohdalla, vaikka se aika ruskea jo onkin." - Uuneissa on kuulemma eroja ja nyt minimipaistoajan uunissa viettänyt torttupohja oli ilmeisesti aavistuksen ylikypsä, sillä se halkeili jo reunoistaan.

"Levitänpäs tämän mangososeen ensimmäisenä pohjan päälle ja kerman vasta sen jälkeen - näin nämä varmasti leviävät parhaiten." - Päinvastoin. Kermatuorejuustosekoitus vain liukui mangososeen päällä ja juuri ja juuri levittyi edes nimeksi.

"Ohjeessa käskettiin täyttää pohja lämpimänä, joten kai tämän kermaseoksen sitten tosiaan voi laittaa suoraan pohjan päälle. Jäähtyyhän tämä ohut pohja nopeasti." - Pohja oli jäähtynyt n. 5-10 minuuttia ennen täyttämistä ja arvatenkin viimeistään rullausvaiheessa kermatuorejuustoseokseni alkoi sulaa ja kutistua silmissä.

"Kaikki tykkäävät - tai ainakin minä tykkään - kunnon täytteistä. Laitetaanpas siis persikkakuutioita ihan reippaasti!" - Virhe! Rullatessa huomattava osa täytteestä valui slip vaan työtasolle.

Tässä vaiheessa katselin järkyttävää taikinakermapersikkasotkua masentuneena, mutta Mies kehui tuotoksen maistuvan todella hyvältä. Ajattelin, että ehkä tortun voi vielä pelastaa koristelulla, joten vein sen hetkeksi terassille viilenemään ja kiinteytymään. Viilennys auttoi kummasti ja tortun sai juuri ja juuri siirrettyä ehjänä leikkuulaudalta tarjoilulautaselle. Sitten olikin koristelun vuoro.

"Kyllä tämä lopputäyte varmasti riittää tortun pinnalle." - Ei riittänyt kunnolla. Seuraavalla kerralla varaan tuplamäärän kermaa ja tuorejuustoa silläkin uhalla, että osa jää käyttämättä.

"En ole ennen saanut muovisella pursottimella nättiä pursotusta aikaiseksi, mutta ehkä tällä kertaa se onnistuu." - Jälki oli yhtä räjähtänyttä kuin ennenkin, joten luovutin ja sivelin kuorrutteen veitsellä tortun päälle. (Ja pursotuskokemuksesta kimpaantuneena ostin vihdoinkin kokeeksi metallityllia ja oi voi, miten hyvää jälkeä niillä saa tehtyä!)

"Kananmunaton kääretorttu ilman kummempia poppaskonsteja on varmaan ihan toteutettavissa." - Ehkä, mutta ainakin tuo urotyö vaatii enemmän taitoa kuin mitä tällä kertaa tältä leipurilta löytyi.

Summa summarum: tortun osat maistuivat hyviltä eikä ulkonäkökään ollut ihan niin karmea lopulta. Täyte olisi kuitenkin varmasti ollut parempaa kiinteänä kuin jonnekin rullan sisään sulaneena. Sen verran stressaavaa puuha kuitenkin oli, etten tee kääretorttua ihan heti uudestaan.

Vaikka kääretorttu ei onnistunutkaan ihan odotusten mukaisesti, tortun pohja itsessään maistui hyvältä, mistä innostuneena päätin tehdä Tipusen 1-vuotissynttäreille täytekakun perinteisten juustokakkujeni sijaan. Ihan täysin tämä torttukokeilu ei siis romuttanut itseluottamustani, mutta katsotaan, millaisen synttärikakun saan aikaiseksi.

Vieraiden on varmaan todella mukava tulla käymään meillä, kun ikinä ei tiedä, mitä ja missä olomuodossa on tarjolla. :>

Taistelun lopputiski