torstai 3. syyskuuta 2015

Huomioita somen keskustelukulttuurista - kuulostaako tutulta?

Olen seurannut jo pitkään hämmentyneenä netin keskustelukulttuuria. Vaikka monesti ajatellaan, että nuoret kommentoivat negatiivisesti blogeihin ja muutenkin somessa, eivät läheskään kaikki vauhkoontuneet kommentoijat ole teinejä. Myös aikuiset kertovat auliisti mielipiteitään iltapäivälehtien kommenttilaatikoissa, naputtelevat viestejä fb-ryhmissä ja muistavat ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin niin twitterissä kuin blogeissakin. Joukossa on paljon asiallisia, perusteltuja näkemyksiä, mutta myös valtavasti kohkaamista, haukkumista, uhittelua, vähättelyä, asioiden vääristelyä ja muiden näkökulmien täydellistä ymmärtämättömyyttä.

Oli kyseessä asia kuin asia, kommentointi näyttää lähtevän todella nopeasti käsistä ja asiasta väittelyn sijaan aletaankin kohdistaa kritiikki henkilöön itsessään. Oma mielipide esitetään hyvin kärkkäästi ja käytetään kaikkia mahdollisia haukkumasanoja ihmisistä puhuttaessa. Toinen ymmärretään vahingossa tai tahallaan väärin ja vastakkaisia näkökulmia ei edes yritetä ymmärtää.

Olen pohtinut, kuinka yleinen ilmiö on: keskusteleeko oikeasti suurin osa väestöstä näin vai onko kenties niin, että pieni osa kohkaa äänekkäästi siellä sun täällä ja muut katsovat parhaaksi olla sanomatta mitään. Usein keskusteluista löytyy joitain, jotka yrittävät perustella omaa mielipidettään faktapohjaisesti ja pyrkivät keskustelemaan rakentavasti. Rakentavaa keskustelua on kuitenkin aika vaikea saada aikaiseksi, jos toinen osapuoli pitää sormia korvissaan ja kieltäytyy totaalisesti kuulemasta muita näkökulmia.

Tällä viikolla Helsingin Sanomien Nyt-liitteen verkkosivuilta sulkeutui kommenttilaatikko kahdeksi viikoksi, koska kommenteissa oleva keskustelu on ollut lähinnä möyhkäämistä, haukkumista ja loukkaamista. Kuten Nyt:n jutussa todetaan, kommentteja kirjoittaa vain murto-osa ihmisistä, jotka vierailevat sivustolla. Voisiko siis olla, että tarkan moderoinnin lisäksi myös meidän, jotka emme nyt halua kommentoida julkisesti ja saada lokaa niskaamme, pitäisi aktivoitua? Voisiko asiallisten kommenttien määrä vähentää innokkuutta huutokommentteihin?

Surffailen netissä yleensä hyvin kevyissä aiheissa ja jätän esimerkiksi useimmat poliittiset keskustelualueet suosiolla syrjään. Silti aivan tavallisten ihmisten keskusteluissa ja fb-ryhmissä on mitä kummallisimpia keskusteluja!

Kuulostavatko nämä keskustelut sinusta tutuilta? Nimet ja keskustelut ovat keksittyjä, mutta vastaavansisältöisiä keskusteluja on netti pullollaan.


TAPAUS 1

Tiina laittaa kuvan askartelemastaan kortista.

Raija ja viisi muuta henkilöä: Tosi kiva! Hauska idea! :)
Mervi: Noi teipit on kyllä vinossa.
Tiina: ?!?! Mistä sä tiedät, miten niiden teippien kuuluu olla?!
Mervi: No kaikkihan sen näkee et noi on vinossa. Etkö sä osannut laittaa niitä suoraan? :)
Tiina: Mikä sä luulet olevas sanomaan, miten MUN kortissa teippien kuuluu olla? Mä halusin laittaa ne noin ja sitten ne on noin, joten sä ***** ***** voit pitää pääs kiinni.
Mervi: Just. Mä sanoin vaan oman mielipiteeni. Voi voi, jos se meni sulla tunteisiin. Mut mua sä et kyllä hauku, tollanen ****** *******. Jos et osaa ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä, niin ei varmaan ees kannata julkaista täällä mitään??


TAPAUS 2

Keijo lisää ottamansa kuvan järvimaisemasta.

Iida: Kiva! Mut miks horisontti ei oo suorassa?
Tero: Mä ihmettelen enemmänkin, miksi koivu oikealla on vinossa.
Heikki: Mä olisin laittanut tähän tiukemman rajauksen. Koivu ja kivi on ihan turhia ja ylös jää liikaa taivasta.
Maria: Näköjään tässäkin ryhmässä saa julkaista ihan mitä sattuu...
Keijo: Ai mitä tarkoitat Maria?
Sari: Mäkin vähän ihmettelen tota Marian kommenttia.
Juuso: Tänäpäivänähän kuka tahansa voi ottaa valokuvia ja julkaista just vaikka tällasia ihan kivoja järvimaisemia. On kyllä kuitenkin todella sääli, että kuvia ei arvosteta niin paljoa, että mietittäisiin, onko kuva tarpeeksi hyvä julkaistavaksi. Tosiasiahan on, että jossain kotialbumissa tällainen räpsäisy on ihan kiva muisto kesästä, mutta tällaisessa julkisessa ryhmässä pitäisi olla sen verran tilannetajua, että miettii, onko kuva tarpeeksi hyvä sanomaltaan puhumattakaan teknisestä toteutuksesta. Tästäkin kuitenkin näkee heti, että tarkennus on ekassa rantakivessä, syväterävyys on liian pieni ja taivas on ylivaloittunut. Eikä taida kuvauskalustokaan olla älypuhelinta kummempi...
Kari: Hei, tää on tuttu järvi! Tuolla me silloin 60-luvulla poikien kanssa saatiin ainakin 10 kilon hauki!
Arto: Juuso, komppaan!


TAPAUS 3

Artikkelissa kerrotaan missistä, joka on työntäyteisen kesän jälkeen aikeissa pitää viikon lomaa ennen syksyn tosi-tv-kuvauksia.

Arja: Jaa, taas näitä tyrkkyjä.
Pirjo: On tonkin vanhemmat varmaan ylpeitä tyttärestään.
Sanni: Tossa ei oo kyllä mitään aitoa! :D :D Ihan hirvee bimbo! :D
Mauri: Nyt on kyllä kurvit kohdillaan!
Leena: ^ Nonni, saatiin sitten yks sovinistikin paikalle. Ajatteletko sä oikeasti, että naisia saa arvostella pelkän ulkonäön perusteella?!?!
Irmeli: Toivottavasti sulla Mauri ei ole vaimoa. Jos on niin sääliksi kyllä käy, kun oman miehen tarvii tulla tällaisiin julkaisuihin kommentoimaan.
Sanni: Onpa tolla outo nenä! Onko sille tehty jotain? Tietääkö joku, onko toi käyny jossain leikkauksessa vai mitä?
Harri: Sanni sinuna en paljoa ihmettelis... Meinaan vaan, että eipä toi sun omakaan klyyvari ihan oppikirjojen mukainen ole...
Teija: Joo siis hei, on toi käyny nenäleikkauksessa! Mä olin ton kanssa samalla luokalla joskus ja sillon sillä oli ihan erilainen nenä. Muutenkin on kyllä just niin pimee tapaus kuin antaa ymmärtää.
Siiri: Aijaa? Kerro lisää Teija, oikeestiko??
Teija: Joo, joo! Siis mähän oon ton kanssa joskus ihan jutelluki. Se kävi leikkauttamassa nenänsä joskus pari vuotta sitten Virossa, kuulin yheltä entiseltä kaverilta. Sillä samalla reissulla se kuulemma pokas jonku virolaisen äijän ja tuli sille raskaaksi, mut sit se raskaus meni kesken.
Sanni: Hahaha, ihan oikein sille! :D :D :D
Joni: Ai pitääkö sitä mennä ihan Viroon asti miehiä pokaamaan? Eikö muka suomalaiset kelpaa??
Kim: Täältä kyllä löytyisi ihan suomalainen mies. Että tervetuloa vaan kylään! *virn*


TAPAUS 4

Hanna: Hei auttakaa, miten mä saan mun vauvan juomaan pullosta?! Ollaan koitettu eri korvikkeita ja erilaisia pulloja, mut se ei suostu juomaan mistään. Mitä mä teen??

Sini ja pari muuta antavat hyviä vinkkejä.

Sanna: Mä en kyllä juottais vauvalle mitään korviketta.
Heidi: Joo, en kyllä mäkään. Äidinmaidosta saa kuitenkin niin paljon kaikkia ravinteita ja imetys on tosi tärkeä juttu vauvalle.
Mari: Miks sun ees pitää pakottaa vauva juomaan pullosta? Mikset vaan voi imettää sitä?
Hanna: Noku mun on pakko saada nukkua välillä ni ajateltiin, et mies vois hoitaa joitain yösyöttöjä...
Mari: Ni sun mielestä on sitten parempi pakottaa vauva juomaan pullosta, kun et itse jaksa herätä imettämään sitä??
Karoliina: Mä en ees sano mitään... Kukin tyylillään...
Katri: Hahaha. Et jaksa imettää? Voi ***** miten säälittävä tekosyy päästä viihteelle. *vedet silmissä naurava hymiö*
Miina: Siis mä ainakin imetin mun lasta 1,5-vuotiaaksi eikä se häirinnyt mua yhtään. Ihan hirveetä, jos jotkut tunkee tuttipulloa ihan vastasyntyneellekin!!!
Kaisa: ^ Joo sama. Ja meillä kuopus heräs öisin tunnin välein syömään, mut ei se mua haitannut. Oman lapsen eteen sitä tekee mitä vain. <3
Virpi: Hei haloo, vauva on HÄN eikä SE! Miten sä voit puhua omasta lapsestas niinku jostain koirasta?
Riitta: Kyllä mä ainakin puhun meidän tiibetinspanielista hänenä, että ihan turha tulla sanomaan, että koira on se. :>
Virpi: Etkö ole Riitta kuullut suomen kieliopista? Ihmisiin viitataan pronominilla hän ja eläimiin pronominilla se. Vai onko sun mielestä koirat ihmisiä?
Riitta: Ainakin niillä on paljon enemmän tilannetajua ja tunneälykkyyttä kuin joillain ihmisillä. <3
Virpi: Niin, mut kyse ei ollutkaan siitä vaan kieliopista ja sovituista säännöistä. Miten sä luulet, että kukaan ymmärtäisi mitään, jos kaikki kirjoittaisivat ihan miten itse haluavat?
Riitta: Mä kyllä aion puhua Raxusta jatkossakin Hänenä! <3 Sitä paitsi, jos mä haluan kirjoittaa vaikka kaikki koot isolla, niin kyllä mä voin tehdä niin etkä sä voi määräillä mua!!1
Saija: Kuka hullu idiootti jälkeenjäännyt kirjoittaisi kaikki koot isolla?! :D
Leena: MisTä Täällä puhuTaan? Oonko mä nyT Tippunut kokonaan kärryilTä?? Voisko joku hei kerToo, miks Täällä puhuTaan koirisTa, vaikka aloiTTaja kysyi TuTTipullovinkkejä?! En jaksa lukea kommenTTeja.


. . . . .

Useimmat maahanmuutto- ja sukupuolineutraaliuskeskustelut menevät niin omissa sfääreissään, että niitä en ryhdy edes ruotimaan. Jos et ole lukenut niitä koskevia keskusteluja, niin mieti mielessäsi 10 ilkeintä, loukkaavinta ja suvaitsemattominta sanaa ja muodosta niistä lause.

Mitä mieltä sinä olet? Enhän ole ainoa, jonka mielestä keskustelukulttuuri on mennyt sangen oudoksi?

20 kommenttia:

  1. Niin surullista ja valitettavaa kuin se onkin niin liian usein keskustelut päätyvät juuri kuvailemallesi tasolle. Somessa on niin helppo meuhkata, monesti vielä nimettömänä tai väärällä nimellä. Ja törmääpä noihin käytöskukkasiin joskus livenäkin. Itse sain pari vuotta sitten kokea sen ihan oma kohtaisesti ja kirjoitinpa siitä blogiinikin purkaakseni pahaa oloani. Tässä linkki kertakaikkisen omituiseen ja surulliseen kokemukseen. http://www.luomulaakso.fi/keisarileikkaus/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa ja voi HOH! Kurja kokemus sinulla. :( Onneksi ainakin vielä taitaa tuollaiset kokemukset olla livenä suht ainutlaatuisia tapauksia, mutta toisaalta ne jäävät varmasti mieleen paljon paremmin kuin netissä saadut kommentit.

      Poista
  2. Minä ihmettelen myös ihmisten tapaa puhua ihan kasvokkain. Eilen kirjastossa edellä oleva rouva kirjastovirkailijalle (tylyllä äänensävyllä): "Katsoppa sieltä koneelta tämä kirja. Nopeasti, ei minulla ole koko päivää aikaa!"
    Voisihan sitä konditionaaliakin käyttää..
    Niin että jos ei kasvokkain onnistu kohtelias tai ystävällinen keskustelu, niin tuskinpa anonyyminä netissäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, monesti livenäkin unohtuu joiltain ihan peruskohteliaskin käyttäytyminen. Toisaalta sitten taas on juttuja, jotka on tarkoitettu kohteliaiksi, mutta saattavatkin ärsyttää toista (esimerkiksi teitittely).

      Poista
  3. Ollaan miehen kanssa pohdittu tuota nettikeskustelukulttuuria. Mies muotoili tuossa hyvin: Kuka tahansa voi kommentoida mitä tahansa, ja se jää näkyviin. Eli vaikkapa Ilta-Sanomien uutisen on voinut lukea 10 000 henkilö, mutta jos niistä satakin (melko pieni osa) ovat aktiivisia räyhääjiä, näkyy kommenttikentässä heti sata asiatonta kommenttia.

    Ja job toi on niiiin tuttua, että neuvoja kysyvä saa aina kunnon saavillisen tuomiota niskaansa. Oot kyllä hyvät esimerkit tänne kehittäny, nauroin ääneen! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kiitos. :D Mutta totta kyllä, ne sata räyhäävää kommenttia jäävät näkymään, jos kukaan ei rohkene laittaa joukkoon asiallisia tai puolustavia kommentteja! Ja sitten taas ne näkyvillä olevat kommentit varmasti laskevat monen innokkuutta edes yrittää osallistua keskusteluun.

      Poista
  4. Niin valitettavaa! itse kun olen asiakaspalvelu ammatissa ja näen satoja ihmisiä päivässä ja vuorovaikutuksessa joudun olemaan, olen huomioinut tätä aikuisten kiukuttelua ja ärräpäisyyttä. Itseeni ei ole kohdistunut, mut toiseen työntekijään joka on ollut liian hidas tm. on osa aikuisista ihan räjähtänyt ettekö nyt vaan saa asiaa hoidettua!!
    Kärsivällisyyttä ei ole lainkaan ja rumaa kielenkäyttöä joka päiväisesti.
    Harmillisesti onko se auktoriteettien puutetta, ei kunnioiteta toisia enään ollenkaan. Ei varsinkaan vanhempia ihmisiä niin kuin ennen. En osaa oikein laittaa sanoiksi enempää.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsivällisyys on varmasti monessa tilanteessa aika ratkaiseva juttu! Itsekin kyllä myönnän, että kiireessä ja väsyneenä ärsyttää valtavasti, jos itse osuu vaikkapa kassalle, jossa on saatu kassakonejärjestelmä ihan solmuun. Kuitenkin mua enemmän aina säälittää kassahenkilön puolesta, sillä omalle kohdalle vastaava tilanne olisi todella kiusallinen ja ikävä.

      Poista
  5. Toi on niin totta! Onneksi en ainakaan vielä itse ole joutunut tällaisten uhriksi ja osaltaan juurikin näiden takia mä ainakin olen paljonkin monesti jättänyt jossain jotain julkaisematta. Tavallaan, kun pelko siitä teilaamisesta ja usein vielä täysin turhasta asiasta on niin todellinen.

    Viimeisin tällainen osui silmiini, olikohan eilen. Seiska uutisoi "isolla otsikolla" Hennan muuttuneesta ulkomuodosta. Siinä sitten iso kasa yhden fb-ryhmän käyttäjiä naureskeli ja kommentoi asiaa. Mut pisimmän (tai ehkä kuitenkin sen lyhimmän) korren veti yksi ihminen, joka päätti luoda memen kuvasta ja pyysi muilta samaa. Onneksi sentään silloin suurin osa piti sitä epäsopivana, mutta että yhdellekin tulee edes mieleen teilata joku niin totaalisesti. Kihisin kiukusta, vaikken edes Hennaa tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh! Ja nyt vasta oikeasti näin tuon seiskan. Tai siis sen lehden etukannen. Huh! Ei oo kyl hyvänmaunmukaista mun mielestä.

      Poista
    2. Hehee, taidetaan olla samassa fb-ryhmässä. :D Mä tosin en bongannut memejä, mutta joukkohaukkumisen kyllä.

      Toi seiskan etukansi ja kaikki muu vastaava journalismi on mun mielestä jotenkin niin ärsyttävää ja vastenmielistä. Samoin mua ärsyttää, miten julkisuudessa pyöritetään ihmisiä, jotka sinne ovat ehkä omasta tahdostaan joskus pyrkineet, mutta jotka eivät välttämättä ihan handlaa kaikkia kuvioita siitä. Ja sitten mua kyllä ärsyttää myös se, että monet kokevat oikeudekseen julkisesti haukkua julkisuuden henkilöitä. On kuitenkin pikkasen eri asia kauhistella ja päivitellä jonkun ulkonäkömuutoksia sohvalla omalle miehelle kuin julistaa asiaa vaikkapa tuhansien ihmisten fb-ryhmässä.

      Poista
  6. Moikka! Hyvä ja ajankohtainen aihe! Ehdotan että kaikki pyrkisivät lähettämään yhden kehun ja hymyn vikojen etsimisen sijaan. Hyvä Emonen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heeeeei, tuossa olisi mainio idea! Tai tuosta kommentistasi sain erään idean, kiitos! :D

      Poista
  7. Kuravaatelaatikko päiväkotiin -keskustelu on mulle ihan tuntematon. Esimerkki on siis ihan sattumalta tullut samankaltaiseksi. :D

    Mä en juurikaan ole bongannut möyhkääjistä tuttuja ja olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka voimakkaasti vastaavia mielipiteitä ja kommentteja esitetään kasvotusten. Mä uskon, että netissä kynnys kohkaamisen on suht matala, mutta se samalla madaltaa myös möyhkäämiskynnystä livekeskusteluissa.

    VastaaPoista
  8. Minusta on hyvä, että HS ym. on sulkeneet kommentointiosiot. Se ottaa pois vallan heltä, jotka haluavat sitä kommenteillaan käyttää. Mielestäni kukaan ei jää kaipaamaan anonyymien "koulukiusaajien" ajattelemattomuuksia.
    Hyvä postaus. Taistellaan yhdessä tökeryyttä ja sydämettömyyttä vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin uskon, että kommenttiosioiden sulkeminen on ihan hyvä juttu. En ole Hesarin ja vastaavien kommenttilaatikoita juurikaan lukenut, mutta ymmärtääkseni asioista rakentavasti keskustelevat ihmiset eivät ole siellä juurikaan esiintyneet. Ehkä on ihan hyvä ottaa pieni aikalisä!

      Poista
    2. Tämä oli muuten syyskuun suosituin Viikonlopun linkkiringissä :)

      Poista
  9. Jep! Tavallaan noille tekisi mieli nauraa, jos ei surettaisi niin paljon! On suurinpiirtein ihan sama, minkä otsikon alla keskustelua käydään, mutta asiattomia kommentteja näkyy aina. Opettajienki ryhmässä Fb:ssa (aika paljon tulee lueskeltua ideoita) on muita parempia ihmisiä, jotka tietää, kuinka täällä pitäisi muidenkin elää ja olla. Osalle nuo purkautumiset on varmaan hyvääkin viihdettä ja tapa purkaa omaa huonoa oloa? Toinen juttu on julkiset lynkkaamiset, joihin some antaa oivat mahdollisuudet. Esim. ihmiset jakaa kaikenlaisia viestejä, joiden todellisuudesta ei ole muuta, kuin jonkun ihmisen avautuminen.

    Hyvä kirjoitus ja aihe! Jatketaan asiallisella ja ystävällisellä linjalla!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselle ainakin on fb-ryhmiä lukeneena tullut jopa hieman ahdistava olo, kun olen tajunnut, kuinka nopeasti jokin viesti somessa liikkuu. Jos joku kirjoittaa toisesta ihmisestä voimakkaasti seinällään, sen voi hetkessä jakaa kymmenet ihmiset ja se voi saavuttaa tuhansia ihmisiä. Se, onko alkuperäinen kirjoitus totta vai ei tai kenties voimakkaasti väritettyä, tuntuu jäävän monelta sivuseikaksi.

      Poista

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)