Kevät tuli kotiin!

Aina syksyllä odotan, koska saan laittaa tummemmat verhot ja matot lattialle, himmentää valoja ja nauttia hämärästä. Sen jälkeen talvella fiilistelen ikkunoista näkyvää valkeutta ja pitkitän joulua. Lopulta kuitenkin yllättäen ja nopeasti iskee suunnaton kevään kaipuu ja kotiin on saatava valoa, värejä ja raikkautta.

Aivan kuten joulu-/talvimattoja ja -verhoja ei voi laittaa paikoilleen ennen marraskuun loppupuolta, ei kevätsomisteitakaan voi vaihtaa ennen helmi-maaliskuun vaihdetta. Kun nyt on useamman päivän lämpötilatkin olleet nollan yläpuolella, en pystynyt enää vastustamaan kevättä.

Oletteko huomanneet, että täysinäisestä herkkukiposta on kovin vaikea saada kuvaa?

Meillä on ollut ikuisuuden keittiönpöydällä Pentikin kynttiläjalka. Se on kaunis, mutta aloin kaipaamaan vähän vaihtelua ja matalammalla olevia kynttilöitä. Kuten kynttiläväripläjäyksestäkin voi ehkä päätellä, olen ehdottomasti kynttiläsisustaja. Kynttilöiden väriä vaihtamalla saa niin helposti ja nopeasti uutta ilmettä huoneeseen! Nyt tarvitsen vain aavistuksen isomman alusen kynttilöille, niin pääsen polttamaankin niitä.

Kynttilöiden kaverina istuskeleva tipu on aiheuttanut suurta riemua taaperolle. Odotankin mielenkiinnolla, millaisen reaktion pääsiäiskoristeet munineen ja pupuineen sitten muutaman viikon päästä saavat!

Olohuoneessa on nyt todellista flower power -tunnelmaa, kun vetäisin riemukkaat verhot tällä kertaa sinne. Tykkään kierrättää verhoja huoneesta toiseen, mutta jostain syystä nämä ovat olleet useimmiten keittiössä. Pelkästään verhot vaihtamalla tuntui, että sohvan ja seinäkukkienkin väri kirkastui huomattavasti!

Myös ulkona alkaa olla pientä kevään tuntua. Lumi on sulanut huimaa vauhtia ja kinosten alta paljastuivat nämä urheat, mutta hieman kärsineet callunat. Haaveilen saviruukkujen tilalle pitkästä valkoisesta puisesta kukkalaatikosta, mutta monista etsinnöistä huolimatta en ole vielä löytänyt sellaista.

Olen valmis. Tervetuloa maaliskuu, tervetuloa kevät!

Jos jäit pohtimaan, miten innostuin keväästä vuosi sitten, kurkkaa täältä tunnelmia viime helmikuulta. :)

Ei ehkä yllätä, että tykkään väreistä ja ne näkyvät myös meillä kotona. Ihailen aina kylässä käydessämme vaaleita, tyylikkäitä koteja ja olen meilläkin sommitellut muutamaan otteeseen valkoisia verhoja ikkunoihin. En ymmärrä, miten valkoinen muiden kodeissa näyttää niin kauniilta, mutta meillä lähinnä aneemiselta!

Mitä mieltä sinä olet? Onko väripläjäys jo vähän liian tuhti ja pidätkö enemmän maltillisista sävyistä sisustuksessa? Vai tuntisitko kenties olosi kotoisaksi oranssin sohvamme nurkassa? :)