TEE ITSE: helmitontut ja -enkelit

Jouluvalmistelumme ovat edenneet hitaasti mutta varmasti ja viimein sain laitettua Tipulan joulun puolelle ruokasuunnitelmiakin tälle aatolle. Nyt kun viimein pääsin vauhtiin, jouluvalmistelut ovat päässeet ihan hyvälle mallille. Harmi vain, että tämä innostuspuuska tuli vasta nyt, kun kaikkia ideoita ei mitenkään ehdi toteuttaa ennen joulua! Onneksi joulu tulee taas ensi vuonna!

Viikonloppuna puuhastelimme Tipusen kanssa muutaman tontun ja enkelin koristamaan joulupuutamme. Sypressimme tekee kuolemaa (kas, kuinkas muutenkaan...) olohuoneemme nurkassa, joten en rohjennut kokeilla koristeita siihen. Hyvällä tuurilla se ei ole varistanut kaikkia oksiaan aattoon mennessä!

Tarvitset:

• helmiä (näppärä sijoituskohde jämähelmille!)
• metallilankaa
• tonttulakkia varten palan punaista kangasta ja liimaa
• korupihdit helpottavat työskentelyä

Helmitontut 

Tonttulakkia varten leikkaa kankaasta noin ympyrän kolmas- tai neljäsosan mallinen kaistale ja liimaa se tonttulakin malliseksi kartioksi.

Taita metallilankaan kulma ja pujota toisesta päästä helmiä mekon helmaksi. Kun helma on valmis, taita myös toinen reuna. Näin helmet eivät karkaa heti, vaikka pujottelemassa olisi hieman nuorempikin askartelija! Pujota molemmista päistä helmiä kolmion sivuille ja pujota lopuksi molemmat langat isomman helmen läpi. Lisää seuraavaksi kuivunut tonttulakki, napsaise tarvittaessa metallilankoja lyhyemmiksi ja taivuta päät lenkeiksi.

 

Helmienkelit

Helmienkeli valmistuu kuten tonttukin. Kun olet pujottanut isomman helmen pääksi, taivuta loppumetallilanka lenksuiksi. Ota sitten uusi pätkä metallilankaa, kieputa se pari kertaa päähelmen alle ja pujota siihen helmiä siipiä varten. Taivuta siipi päähelmen alle, kieputa pari kertaa ja tee toisen puolen siipi samoin. Lopuksi kiepauta taas pari kertaa päähelmen alapuolelle, leikkaa tarvittaessa metallilanka lyhyemmäksi ja taivuta langanpää mahdollisimman piiloon.

Aika nopeita ja helppoja helmikoristeita siis! :)

En muuten vieläkään ymmärrä, miten tämä aika kuluu näin nopeasti. Vaikka joka vuosi olen muka ajoissa joulunkin kanssa, silti suurin osa tekemisistä jää viimeiselle viikolle. Ja jos joulu lähestyi nopeasti, niin on tämä koko vuosi kyllä mennyt myös vauhdilla - vastahan olin tammikuun herkkulakossa ja nyt suunnittelen taas tammikuun sokerittomuutta!

Stressiä en ole kuitenkaan vielä ehtinyt ottaa edes lähestyvästä joulusta - suurin osa (tai ainakin osa) lahjoista on sentään paketoitu ja nyt viimein ruoatkin mietitty. Ja onhan se ihan hyvä jättää tekemistä myös tuleville jouluille. :D

Millä mallilla teillä on jouluvalmistelut? :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

ARVONTA: Huhtikuun koreutta

Tipulassa on ollut kiireistä niin kodin kuin bloginkin puolella ja huhtikuun arvontakin on vasta näin kuun puolivälin jälkeen. Oletko huomannut, mikä minut on pitänyt kiireisenä blogin kanssa? Ulkoasu!

Kuinka voikaan ihmismieli olla näin päättämätön? Emosen banneriruletti on pyörinyt tiuhaan tahtiin ja onnekkaimmat ovat ehkä päässeet iltaisin livenä todistamaan vilkkuvaa otsikkoa ja vaihtuvia sivupalkkeja. Nyt mieleni on rauhoittunut ja olen ainakin hetken tyytyväinen niin banneriin kuin ulkoasuun muutenkin.

Kun ulkoasuasiat ovat kunnossa, pääsemme vihdoinkin huhtikuun juttuun eli arvontaan!

Tällä kertaa arvotaan koreutta eli muutama koru made by Emonen. Arvonnan voittaja saa allaolevan helmirannekorun sekä sen kaveriksi valitsemansa korvakorut.

Kun pitkästä aikaa kaivoin helmet ja pihdit esiin, innostuin niin, että korvakoruja tulikin kolme paria. Pääpalkinnon lisäksi arvon myös jäljelle jääville korvakoruille uuden kodin.

Arvonta alkaa nyt ja aikaa osallistua on keskiviikkoiltaan (22.4.) klo 23 asti!

Osallistuminen tapahtuu jälleen kommentoimalla:

1. Yhden arvan saat kertomalla, onko uusi banneri hitti vai huti.

2. Toisen arvan saat antamalla palautetta Tipulasta: Mistä tykkäät ja mitä muuttaisit joko sisällössä tai ulkoasussa. Jos et ole innokas palautteenantaja, niin kerro esimerkiksi, latautuuko sivu sinulla hyvin vai ovatko kuvat liian isoja. :)

Saat extra-arvan, kun olet Tipulan seuraaja (Bloglovin, Blogilista, Facebook, Blogipolku tai Bloggerin kautta -> ). Kerro, mitä kautta olet lukijana.

Mainitse kommentissasi myös, mitkä korvikset haluaisit saada! Voit nimetä vain yhden parin tai sitten vaikkapa kaikki, jolloin teen valintapäätöksen puolestasi. :)

 

Jos olet anonyymi tai profiilistasi ei löydy blogiasi, muistathan jättää kommenttiin sähköpostiosoitteesi!

Onnea arvontaan ja mukavaa viikonloppua! :)

Lumihiutaleheijastimet

Vihdoinkin sain tehtyä heijastimet rattaisiin! Olemme tähän asti olleet hyvin vähän ulkona pimeän aikaan, mutta pimeyden alkaessa koko ajan aikaisemmin on kiva tietää, että tirppasten rattaat varmasti näkyvät autoilijoille.

Heijastimet ovat Sinellistä, vahapintainen puuvillanyöri ja helmet omista hamstrausvarastoista. Aikaa heijastimien kokoamiseen meni 5-10 minuuttia, joten aika näppärästi saa lisää näkyvyyttä ulkoreissuihin.

Viime vuonna tein ruskeaoransseja heijastimia, joita voit käydä kurkkaamassa täältä. Heijastimia on kiva ja nopea tehdä, joten seuraavaksi niitä pitää varmaan tehtailla lahjaksi, kun oma perhe on jo aika hyvin heijastettu. :)

Lelutehtailua II

Tiedättekö, mikä tämä on?

Jep, se on Helmilelu, joka kahden taaperon koeryhmän perusteella on myös kiinnostava!

Kyseessähän on siis vaniljatankojen putkilo täytettynä helmillä. Kardemummaputkilokin varmaan kävisi, mutta tämän muovi taitaa olla kovempaa ja on muutenkin kauniimpi.

Putkiloa voi ravisuttaa ja ihmetellä ääntä. Sitä voi käännellä ja ihmetellä liikkuvia helmiä. Parasta on kuitenkin Tipusen mielestä rullata putkiloa pitkin lattioita ja kipittää perässä. Myöhemmin putkilosta voisi saada esimerkiksi taikasauvan, prinsessan valtikan tai parantajan rohdosastian.

Sain edellisen helmilelupostauksen kommenteissa toisenkin hyvän idean, joka pääsee toteutukseen vähän lähempänä joulua. :)

Kenkien minituunaus

Joskus vastaan tulevat Täydelliset Kengät kuten nämä Janan nilkkurit, joilla on kävelty ainakin kolmen vuoden ajan syksyt ja keväät aina, kun ne eivät ole liian kylmät tai hiostavat. Kengät ovat kaikin puolin täydelliset - väri, lestin malli ja koron korkeus ovat juuri passelit. Kengät ovatkin pyörähtäneet suutarilla kerran jos toisenkin, kun korkoihin on vaihdettu kantalappuja ja viimeisimpänä korjattiin myös kärkien pohjaa.

Ahkerassa käytössä toinen vetoketjun vetimistä on irronnut. Aikani pidin sijaisena klemmaria, joka kuitenkin onnistui raapimaan rikki muutamat housut lahkeen sisäsauman kohdalta. Seuraavaksi kokeilin metallilankaan pujotettuja helmiä ja kun langanpäitä hieman fiksasi, eivät nekään enää kuluta kengänpintaa.

Kulutan yleensä kenkäni kirjaimellisesti puhki ja suren, kun lopulta joudun luopumaan rakkaista popoistani. Harmi, ettei vastaavanlaisia koskaan löydy enää kaupasta! (Tosin onneksi usein tilalle löytyvät jollain toisella tavalla täydelliset kengät.)

Millaiset ovat sinun lempikenkäsi? Kiinnytkö kenkiin ja asusteisiin vai onko niistä luopuminen helppoa?

Lelutehtailua

Arvostukseni lelusuunnittelijoita kohtaan on kasvanut huimasti.

Tipunen tykkää lajitella, siirrellä ja ihmetellä kaikkea pientä alkaen pihakivistä ja jatkuen porkkanankuoriin. Erityisesti helmet ovat kiinnostavia.

Koska Tipunen tutkaili käpykranssia tehdessäni jonkin aikaa innolla paperinarussa olevia helmiä, päätin tehdä taaperolle ihan oman helmienihastelupaikan. Olohuoneesta löytyi tuoli ja tuolista juuri sopiva väli parille helminarulle:

Tipusesta oli mukavaa ojentaa äidille helmiä, mutta tuolihelmiviritelmän kiinnostavuus sen sijaan oli lähellä nollaa. Pienikin innostus hävisi, kun Tipunen hoksasi, etteivät helmet lähde narusta irti. En tästä kuitenkaan lannistunut, sillä onhan helmien siirteleminen edestakaisin hieman tylsää - selvästi niillä pitää olla enemmän liikkumatilaa!

Seuraavaksi siis rakensimme Helmilelun 2.0. Tällä kertaa helmet ovat edelleen narussa, mutta niiden lisäksi myös narut liikkuvat!

Kiinnostavuus oli (yllättäen) vielä tuoliakin vähäisempi. Helmien ojentelu oli kuitenkin edelleen mukavaa ja tulipa siinä ohimennen ruokittua Pupukaverikin.

Yritin pähkäillä, mitä muuta kivaa helmistä voisi tehdä. Pähkäillessäni asiaa Tipunen kävi viemässä Pingulle kaulakorun.

Päätin hylätä ajatuksen itsetehdystä helmilelusta tai ainakin palata asiaan vasta, kun pää on selvinnyt katkonaisista yöunista ja maitotehtailusta.

Muutama päivä myöhemmin kokeilin, miten pitkästä aikaa onnistuu muutaman korvakorun tekeminen Tipusen ollessa kaverina. Taapero sai eteensä koko helmilaatikon ja viihtyi hienosti. Hölmö äiti, kun ei heti tajunnut.

 

Kieltämättä hieman jännitti, koska helmet lävähtävät lattialle. Seuraavaa kertaa varten voisin ehkä vähentää jänskitysstressiä ja antaa taaperolle ihmeteltäväksi vain osan helmistä.

Taaperon itse valitsemat lempparit

Helmien ihmettelyn lomassa lahjakorvisten lisäksi itselle valmistuivat tällaiset pallokorut:

Käpykaverit ovikranssissa

Kävimme jokin aika sitten Tipusen kanssa keräämässä käpyjä, ja nyt nuo kaverit pääsivät vihdoin uuteen kotiinsa.

Meillä on vuosikausia ollut ulko-ovessa nopeasti kyhäämäni koriste, jota olen ollut monesti tuunaamassa uuteen uskoon, mutta aina projekti on unohtunut. Kun minulle selvisi vasta hetki sitten, etteivät kuumaliimapistoolit olekaan älyttömän kalliita, oli vihdoin hyvä hetki uudistaa kranssia.

Vanhat koristeet saivat lähteä uusien tieltä. Kiinnitin kranssin alaosaan erikokoisia ja -mallisia käpyjä.

Seuraavaksi tökin risujen väleihin puolukanvarpuja.

Alaosa tehty! Halusin vielä hieman väriä kranssiin, ja laatikoiden kätköistä löytyikin sopivasti pätkä silkkinauhaa ja muutama puuhelmi.

Valmis!

Jätin kranssin yöksi keittiönpöydälle ja yön aikana tapahtui riks, raks, poks -ilmiö kävyille - koko ajan huoneenlämmössä säilytetyt kävyt päättivät sittenkin avautua vielä kokonaan! Hämmennys oli aamulla suuri, kun kranssi olikin astetta muhkeampi.

Tällainen kranssi siis lopulta koristaa ulko-oveamme:

Käpyposahdun harmittaa vähän, sillä kranssi oli kauniimpi ennen sitä. Erityisesti ensimmäinen kuusenkäpy vasemmalla on aika rajusti räjähtänyt. :D Jouduin liimaamaan osan kävyistä uudelleen kiinni ja samalla niitä tulikin kaksi ylimääräistä. Katsotaan, miten silmä tottuu käpyihin ja saako kranssi olla ovessa tuollaisenaan vai tuunailenko sitä vähän lisää.

Lankamunia

Koska tänä vuonna rairuoho näyttää kasvavan ihan hyvin, päätin tehdä meille myös muutaman pääsiäiskoristeen. Ostin askartelukaupasta pussillisen minimunia ja ensimmäinen suunnitelma oli maalata ne.

Suunnitelma ei onnistunut, joten siirryin suunnitelmaan B ja päällystin munat villalangalla. Muutamassa munassa kokeilin helmiä, mikä olikin ihan kiva ratkaisu. Helmet ovat pieniä siemenhelmiä, jotka on pujotettu villalankaan silmäneulan ja ompelulangan avulla. Lanka on kiinnitetty munaan perinteisellä Eri keeperillä.

Rannekoru vartissa

Höpsähdettyäni tilaamaan valkoruskeaturkoosin mekon huomasin, ettei minulla ole ainuttakaan turkoosia korua. Ei sinällään ihme, sillä onhan mekkokin ensimmäinen turkoosia sisältävä vaate kaapissani. Ratkaisin korupuutteen tekemällä noin vartissa tämän näppärän ja nopean rannekorun. Tilaajalahjaksi aikoinaan saadut helmet on pujotettu kierremetallilankaan, jonka alku- ja loppupäät on käännetty lenksulle.

Korun tekeminen oli sikäli hämmentävää, että se onnistui Tipusen ollessa hereillä ja alle kahden metrin päässä vieressä lattialla. Onneksi helmipaketin mukana tuli pitkä silkkinauha, joka osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi. :) 

Myös valmis rannekoru sai paljon huomiota osakseen!

Kynttiläkoristeet

Helmitähtien innoittamana tein joulua varten muitakin helmikoristeita. Ensimmäisenä helmensä sai pöytäkynttilä...

... sitten adventtikynttilä...

... ja lopulta kynttelikkökin.

Helmet on pujotettu metallilankaan kolmeen kerrokseen. Kahden ensimmäisen kerroksen aikana lisäsin pyöreitä lasi- ja muovihelmiä ja kolmannella kierroksella pujotin edellisten helmien väliin pienempiä siemenhelmiä.

Joulukorttiprojekti edistyy hitaasti mutta varmasti. Pieni apulainen on oppinut konttaamaan, joten askarteluaika on ollut melko vähäistä. On kuitenkin melkoisen suloista, kun Tipunen tulee viereen ihmettelemään rapisevaa korttipohjapakettia.

Ja suloisuudesta puheen ollen - siirryimme tänään pakkasilmojen myötä käyttämään Tipusella kypäräpipoa. Voi, mikä ihana kananpoika meillä onkaan! :)

Eilisen Kaisan päivän perusteella on muuten ennustettu aikoinaan jouluaaton säätä - Kaisan päivänä on kuulemma samanlainen sää kuin jouluna. Jos tämä pitää tosiaan paikkansa, on tulossa kaunis joulu! Pieni pakkanen ja kirkas taivas aattona kuulostaa enemmän kuin hyvältä.

Helmitähdet

Koska emme ole viettäneet jouluja kotosalla koskaan, ovat myös koristevarastomme melko vähäiset. Olen ihastunut helmien käyttöön askartelussa, joten jouluksikin syntyi muutama helminen koristetähti (vai lumihiutale?). Tähdet päätyvät todennäköisesti koristamaan joulupöytää, mutta toisaalta ne voisivat olla upeita myös ripustettuna roikkumaan esimerkiksi ikkunaan.

Koristeen mallin päättäminen oli vaikeaa ja netistä löytyi monia erilaisia tähti-, sydän- ja lumihiutalemalleja sekä erilaisia helmiratkaisuja. Lopulta inspiraatio tähtiin löytyi Sinellin sivuilta:

Kuva on Sinellin sivuilta täältä.

Ylläolevissa kuvissa on käytetty valmista tähti- / lumihiutalepohjaa, jonka korvasin metallilangalla. Metallilanka oli ehkä hieman liian ohutta, sillä sakarat eivät ole täysin suorat. Toisaalta lankaa on nyt helppo käsitellä ja tähden muotoa pystyy muokkaamaan vähällä vaivalla.

Näin tein helmitähdet:

Metallilangan (paksuudeltaan 0,45 mm) pätkään kiersin toiseen päähän lenksun, pujotin helmet ja tein samanlaisen lenksun toiseenkin päähän. Tässä vaiheessa kannattaa jättää helmille hieman liikkumavaraa, niin sakarat on helpompi yhdistää.

Asetin kaksi "helmitikkua" päällekkäin ja solmin langalla yhteen. Käytin hopealankaa, jotta se erottuisi mahdollisimman vähän. Asetin kolmannenkin helmitikun paikoilleen ja taas solmin. Sakarat olivat vielä vähän huterasti paikoillaan, joten kieputin lankoja jokaisesta sakaravälistä ja tein väliin solmuja. Huterimpiin tähtiin tipautin lisäksi pienen liimatipan vahvistamaan liitosta.

Helmitähdet valmistuivat lopulta melko nopeasti ja niihin sai hyvin käytettyä aiemmista korutöistä ylijääneitä helmiä. Jotta tähdet eivät kuitenkaan olisi kovin yksinäisiä, ovat myös kynttilät saamassa helmikoristelun. Tässä yksi kuva tulevasta: