Haluatko minulta kirjeen tai kortin? :)

Bongasin muutama päivä sitten The reflectors dance above the crosswalk -blogista hauskan haasteen, jossa kirjoittaja lupaa lähettää kirjeen kahdelletoista postausta kommentoineelle. Ajatus haasteen takana on mainio, joten tottakai nappasin sen myös itselleni!

Koska siis etanapostia ei juurikaan enää lähetetä ja koska kortitkin liikkuvat lähinnä jouluna ja loma-aikoina, minä lupaan tämän vuoden aikana lähettää postia teille, jotka hihkaisette vastaanottoinnokkuudesta kommenteissa! Fiiliksen mukaan täältä lähtee etanapostilla eteenpäin kirje tai kortti - sellainen, joka on tehty juuri vastaanottajaa ajatellen.

Viime vuosi meni ihan supernopeasti ja valtavasti kivoja juttuja jäi tekemättä. En tiedä, onko syynä sokerittomuus (ensimmäinen viikko täynnä!) vai sopivat vitamiinit, mutta nyt minussa on virtaa kuin pikkuotuksessa. Odotan siis innolla, kenelle pääsen lähettämään jossain vaiheessa tätä vuotta postia! En siis lähde ainakaan vielä rajaamaan osallistujien määrää ja olen iloinen kaikista, jotka haluavat tältä suunnalta postia. (Äiti, jos kukaan muu ei kommentoi, niin kommentoi edes sinä!)

Jos haluat minulta kortin tai kirjeen, tee näin: Hihkaise innokkuudestasi kommenteissa ja joko lähetä osoitteesi minulle samantien sähköpostiin tipulassa@gmail.com tai sitten laita kommenttiin mukaan oma sähköpostiosoitteesi, niin kyselen postitusosoitetta sinulta jossain vaiheessa. :)

Ja tottakai tästä saa napata haasteen omaan blogiin!

Tänään oli muuten sokerittomuuden haastavin päivä, kun olimme Miehen kanssa kahdestaan (!!!) kaupungilla. Jälkiruoasta kieltäytyminen oli vielä helppo nakki, mutta purevassa pakkasessa kävellessä ajatus lämpimästä kaakaosta kävi lähes ylivoimaiseksi. Houkutus ja omat perustelut (lakko on pitänyt hyvin, kyllä näin kovan pakkasen takia voi vähän nauttia, ei yksi lipsahdus haittaa...) olivat niin vakuuttavat, että jouduin kahvilan tiskillä pyytämään lisämiettimisaikaa pallotellessani teen ja kaakaon välillä. :D Päädyin sitten lopulta teehen ja voi vitsit, mikä fiilis siitä tuli! Makeanhimokin hävisi onneksi teekupillisen aikana. :D

Postauksesta tuli tällä kertaa hieman kuvaköyhä, mutta instagramista löytyy yksi kuva aamulta - oli aikasmoisen hyytävä tuo Tammerkoski!

Hyvää viikonloppua! Monet ovat pakkasilla innostuneet valokuvaamaan jäätyneitä saippuakuplia, ja niin aion minäkin tehdä huomenna. Pitäkää peukkuja, että onnistun edes jotenkin!

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

TEE ITSE: Aikakapseli 2015 - vuosi purkissa!

Kuka rakastaa vanhoja valokuvia? Kuka haalii muistotavaroita sinne ja tänne ja täyttää verkkovaraston tärkeillä laatikoilla? Kuka kerää lapsille omia muistolaatikoita ja lisäksi yrittää koko ajan edistää vauva- ja leikekirjaprojekteja (toistaiseksi heikolla menestyksellä)? Kuka innostui valtavasti Onni Blogien aikakapseli-projektista?

Minä!

Onniblogilaiset ovat tässä vuodenvaihteessa purkittaneet ahkerasti viime vuoden muistoja. Eilen oman aikakapselinsa esitteli MäSäMutsi ja sitä voit käydä kurkkaamassa täältä. Huomenna puolestaan paljastuu Kädenjälkiä sydämessä -blogin aikakapseli. :)

Meidän aikakapselimme puolestaan näyttää tältä:

Pieneen fetapurkkiin on purkitettu joitain tärkeitä juttuja viime vuodelta. Sieltä löytyy esimerkiksi korvatulpat muistuttamassa meidän haasteellisista nukkumisista, hiuspinni hiustenkasvatusprojektini takia sekä poletteja Hoplopiin, josta tytöt innostuivat valtavasti etenkin syksyllä.

Viime kesänä tytöt tutkivat usein etupihan apiloita, joten muutama sellainen pääsi myös purkkiin. Virkattu tilkku puolestaan muistuttaa siitä, että innostuin viime syksynä tauon jälkeen tekemään taas käsitöitä. Lisäksi purkissa on pari viestiä / kirjettä ja tytöille kesällä ostamani pupu-kortti - kuinka vuodesta 2015 voisikaan puhua ilman pupuja??

Purkin kokoaminen tuntui ensin vaikealta, sillä en ollut osannut yhtään varautua siihen vuoden aikana. Tällä kertaa oli kuitenkin hyötyä hamsteriluonteesta, ja purkintäytettä löytyi lopulta hyvin laukuista ja laatikoista. :D

Fetapurkin sininen kansi on maalattu kolmeen kertaan valkoisella maalilla ja lopuksi siihen on kiinnitetty servettikuva decoupage-lakalla. Joku ehkää muistaa nämä servetit, jotka sain salaiselta jouluystävältäni - nyt ne pääsivät ensimmäisen kerran käyttöön!

Tytöt avustivat purkin koristelussa ja asettelivat rei'ittimellä leikattuja ympyröitä kontaktimuoville, jonka liimasin purkin ympärille. Sopu sijaa antaa, ensimmäinen yhteisaskartelu on nyt tehty!

Purkki sijoittui kirjahyllyn päälle odottamaan avaamistaan. 10 vuotta tuntuu nyt pitkältä ajalta, mutta toisaalta 10 vuotta tästä taaksepäinkin on kulunut nopeasti. Aika hurjaa on kuitenkin ajatella, että purkkia on sitten avaamassa tytöt pian 13 v ja 11,5 v!

Nyt vielä ehtii purkitella viime vuoden muistoja! Toivottavasti purkki säilyy matkassa mukana koko tämän ajan. :)

Arvaatteko muuten, kuinka paljon sokerihammasta on tässä viime päivinä kolottanut? PALJON! Olen huomannut, että monesti makeannapostelu on korvannut nälkää tai janoa ja etenkin iltaisin tekisi mieli syödä koko ajan jotain - ei välttämättä edes makeaa, vaan ihan mitä vain. Etukäteen ajattelin, että iltapäivät olisivat sokerittomuuden kannalta haastavimpia, mutta eniten mielenlujuutta on tarvittu sittenkin iltaisin. Se hetki, kun tytöt ovat menneet nukkumaan ja vedenkeittimessä kiehuu vesi teetä varten, vaatii ehdottomasti jotain herkkua. Nyt olen korvannut suklaan ja muut makeat herkut useimmiten leivällä tai parilla voileipäkeksillä ja juustolla. Ruuan jälkeen puolestaan purkka on katkaissut ihan hyvin makeanhimon ja jälkkäritarpeen. Tässä taitaa olla kyllä silti aika monta pitkää viikkoa edessä. :D

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

Sokeriton tammi- ja helmikuu

Vuosi sitten näihin aikoihin aloittelin herkutonta tammikuuta ja nyt on aika uusia projekti! Kuukausi meni lopulta ihan hyvin, joten tällä kertaa ajattelin tuplata ajan ja olen helmikuunkin ilman sokeria. Tosin nyt sallin juhlapoikkeukset, joita ei kylläkään kovin montaa ole tiedossa. :)

Viime tammikuussa vaikutukset herkkulakon aikana olivat selvät: olo oli energisempi ja painokin tippui parin kilon verran. Kuulostaa hyvältä ja aloin nyt kovasti pohtia, miksi sorruinkaan taas herkutteluun. Omalla kohdalla ainakin sokeri + väsymys on tehokas kierteen aiheuttaja: kun väsyttää, tekee mieli herkutella ja kun herkuttelee, elimistö saa sokeripiikin, minkä jälkeen taas väsyttää ja tekee mieli makeaa.

Totesin viime herkkulakon jälkeen, että jatkuva herkuttomuus on kurjaa ja yritän panostaa siihen, että herkuttelu rajoittuu vain viikonloppuun. Se ei onnistunut, joten kokeilen nyt, auttaisiko kahden kuukauden lakko tekemään sokerittomuudesta arkea.

Piilosokeria on monissa ruoissa ja itse hämmästyin vuosi sitten esimerkiksi siitä, kuinka muutamissa leivissä on enemmän sokeria kuin maustetussa jogurtissa. Jonkin verran piilosokeria varmasti lakonkin aikana tulee syötyä, mutta pääpiirteittäin noudatan sokeritonta linjaa: ei maustettuja jogurtteja, ei mehuja tai limppareita, ei suklaata, karkkia, pullaa tai keksejä. Ei kuivattuja hedelmiä (paitsi rusinoita kohtuudella, jos oikein paha makeanhimo iskee), ei hedelmäsäilykkeitä sokeriliemessä eikä kaakaota. Olen hieman skeptinen makeutusaineita kohtaan, joten yritän olla korvaamatta sokerillisia tuotteita kevytversioilla - ei siis myöskään light limppareita eikä keinomakeutettuja jogurtteja. Ja koska sokerin korvaaminen rasvalla olisi myös vähän huijaamista, tulee ei myös esimerkiksi sipseille ja suolapähkinöille.

Ensisijainen tavoitteeni lakon suhteen on sokerikoukusta eroon pääseminen. Jos samalla pääsen lähemmäksi omaa painoani ennen raskauksia, niin se olisi todella kiva lisä! Liikasokeri aiheuttaa eri lähteiden mukaan painonnousun lisäksi muun muassa erilaisia tulehdustiloja kehossa, nostaa verenpainetta sekä aiheuttaa riippuvuus- ja vieroitusoireita vaikkapa tupakan tavoin. Ei kuulosta kovin kivalta, vai mitä?

Lakkoiluhan on ihan tylsää yksin, joten nyt olisi mainio tilaisuus tarttua haasteeseen ja lähteä haastamaan itseään! Jos kaipaat vinkkejä lakon onnistumiseksi, niin kannattaa lukea esimerkiksi tämä lista, kuinka sokerista pääsee eroon viidessä päivässä. Jos puolestaan sokerinkäyttö ja sen haittavaikutukset alkoivat kiinnostaa sinua, niin kannattaa lukea esimerkiksi tämä kirjoitus!

Miltä siis kuulostaa? Lähdetkö mukaan? :)

Aloittelen lakkoa vasta huomenna, sillä tämä kuun ensimmäinen päivä menee vielä herkkuja syödessä. Joulusta jäi nimittäin kaappiin hieman pipareita ja uudesta vuodesta limpparia avatussa pullossa. Niitähän ei mitenkään olisi voinut heittää roskiin, joten uhrauduin. :D Toivottavasti marmeladit eivät ole ihan kuivuneita maaliskuun alussa! (Tai oikeastaan, toivottavasti maaliskuun alussa niitä ei edes tee mieli syödä!)

Fiiliksiä sokerittomuudesta kirjoittelen varmasti tännekin ja linkkailen samalla mukaan muiden postauksia, jos joku innostuu osallistumaan projektiin! :)

Huippua vuotta 2016 sinulle!

. . . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!