sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen, osa II


En ymmärrä, mitä tapahtui.

Kaikki meni hyvin, kunnes viikolla tuli yksi aavistuksen kiireisempi päivä enkä ehtinyt huomioida vihreitä ystäviäni ollenkaan. Ilmeisesti tästä loukkaantuneena ne päättivät heittää henkensä. Neljästä pienestä lasipurkista onneksi kolmessa ruoho säilyi elinvoimaisena, joten meillä oli pääsiäisenä sentään häivähdys vihreää!

Saman kurjan kohtalon kokivat myös saamani vuosipäiväruusut, jotka kohtasivat tuhonsa ennätyksellisesti vähän yli vuorokauden kuluttua kotiutumisestaan.


Voiko näin surkeaa viherpeukaloa ollakaan? Onneksi mieli lämpiää ja sydän hykertelee joka kerta katsoessani olohuoneen ikkunoista ulos, sillä...



Myös hyötykasvipuolella tapahtuu: raparperi kasvaa! Toivon runsasta satoa, jotta pääsen kokeilemaan raparperi-appelsiinijuustokakkuohjetta, joka viime kesänä jäi käyttämättä raparperipulan takia. Luulin, että raparpereja löytäisi ihan lähikaupoistakin, mutta olin hyvin väärässä. Kun anopinkin raparpereihin iski tauti ja torillekaan en ehtinyt tarpeeksi aikaisin, jäi kakkukokeilut tälle kesälle.


On kuitenkin tunnustettava, että osa rakkaista krookuksistani kohtasi tiensä pään pääsiäisyönä, kun ilmeisen nälkäinen jänis kävi narskuttelemassa kaksi krookusriviä matalaksi. Onneksi pupu keskittyi vain yhteen kukkapenkkiin ja kaksi muuta säilyivät koskemattomina.


Jotta muut kukat pysyisivät elossa, kävin ripottelemassa niiden tyvelle hieman kahvinporoja. Katsotaan, toimiiko niksi todella. :)


Pienistä kasvitappioista huolimatta pääsiäinen sujui hyvin. Juhlapyhät ovat aina mukavia, koska silloin saa hyvällä syyllä syödä herkullisia ruokia!


Bataattiranskalaiset, kanapihvi ja salaatti - nam! Kastikkeena on ihan vain perus valmiskastike (Blå band, kantarellikastike), joka sopi hämmentävän hyvin erityisesti bataattien kanssa.

Jälkiruuaksi oli herkullista juustokakkua.


Vaikka tirppanen ei Pääsiäispupusta tajuakaan hölkäsen pöläystä, kävi tuo tupsuhäntä meillä pomppimassa. Kun suklaamunat ovat Ei ei -listalla Tipusen osalta, sai hän omia herkkujaan - maissinaksuja. :)


Vauva- ja taaperovuosi ovat selvästi hyvää harjoitteluaikaa emolle tositilanteita varten! Ja hei, ulkona on melkein kesä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)