tiistai 25. elokuuta 2015

Arjen hallittu kaaos

Luin jokin aika sitten Soppaa ja sirkushuveja -blogista mielenkiintoisen ajatelman siitä, kuinka pienten lasten äiti voi valita kolmesta vaihtoehdosta kaksi: onnelliset lapset, oman mielenterveyden tai siistin kodin. Kuten monilla muillakin, myös meillä on tingitty kodin siisteydestä.


Välillä meillä vallitsee kaaos. Kaksi pientä tornadoa ovat hyvin tehokkaita levittämään tavarat ympäri alakertaa. Olen nähnyt joskus hurjia kuvia lego-palikkameristä, mutta onneksi meillä on (vielä) vain isoja quatroja!

Samat pikkutornadot myös rakastavat leipää ja sämpylöitä. Erityisesti pienempi on hullaantunut siitä ja haluaa ehdottomasti nakertaa leivästä itse palasia. Toinen puolestaan treenaa haarukalla syömistä. Voitte varmaan kuvitella, miltä keittiömme lattia näyttää?

Arkena eläminen saa kuitenkin näkyä, vaikka äidille kehittyikin sopivasti juuri hetki ennen esikoisen syntymää sisäinen halu pitää koti edes suunnilleen järjestyksessä. Menettäisin kuitenkin hermoni, jos yrittäisin nyt pitää kaiken tip top kunnossa! Täytyy silti tunnustaa, että viimeksi viime viikolla selasin Ikean mainoskuvastoa ja totesin Miehelle, että 10 vuoden päästä meilläkin on sitten tavarat järjestyksessä, kukaan ei yritä järsiä niitä ja sisustustavaroita (myös niitä, joissa on sisällä vettä, kiviä tai hiekkaa) voi asetella alle 1,5 metrin korkeuteen.


Lelut eivät ole suinkaan ainoita outoihin paikkoihin kerääntyviä tavaroita. Myös likaiset astiat mystisesti hakeutuvat tiskipöydälle. Samoin lehdet unohtuvat milloin mihinkin, portailla on tavaroita matkalla yläkertaan ja siellä täällä nurkissa on laatikoita tai nyssäköitä odottamassa jotain. Välillä toivon, että nauttisin siivoamisesta ja innoissani käyttäisin illat järjestämiseen ja puunaamiseen!


Myös puutarhamme kukoistus on hieman vähentynyt. Suunnitelmissa on ihan kohta lähiaikoina (kuten oli jo pari viikko sitten) raivata tilaa syyskukille!

Onneksi meillä ei kuitenkaan ole aina kaaos ja välillä ihan arkenakin näyttää hetken tältä:



Kuten ehkä arvata saattaa, hetki on kuitenkin melko lyhyt...


Mukavaa arkea sinullekin, yritetään olla ahdistumatta pienistä muruista ja villakoiranpoikasista! :)

Lisää kuvia erilaisista arjista löydät MakroTex-valokuvahaasteesta!
Pieni Lintu - MakroTex challenge

40 kommenttia:

  1. Lohduttavaa, että muuallakin on samanlaista! Meillä kyllä pyritään pitämään kaaos kurissa, mutta ensin tulee oma ja lasten hyvinvointi. Ellei voimia riitä niin sitten ei riitä. Ehtii sen kaaoksen pariin myöhemminkin ja toisaalta lelut levittyvät kuitenkin alta aikayksikön sinne tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen pähkäillyt asian samalla tavalla. Välillä tosin tuntuu, että epäjärjestys ärsyttää niin paljon, että lepohetken sijasta on pakko ensin edes vähän järjestää. Useimmiten kuitenkin levätään, tehdään pakolliset kotityöt ja katsotaan uunin jynssäystä sitten joskus myöhemmin...

      Poista
  2. Pienten kanssa vauihtia riittää ja koko ajan tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Etenkin, kun toinenkin pieni tapailee askelia ja vauhti nopeutuu koko ajan!

      Poista
  3. Jäin ihan miettimään noita kolmea asiaa joista ei voisi valita kuin kaksi. Ensin ajattelin, että miten niin, kyllähän kaikkien saaminen onnistuu. Onnelliset lapset - check, kodin siisteys - check, äidin mielenterveys - cheee... öö eiku tää olikin se mistä mä olen tainnut luopua :D

    En mä nyt missään hermoromahduksen partaalla ole, mutta hyvin kyllä huomaan, että siivoan tai pidän kodin järjestyksessä oman mieleni kustannuksella. Tai no, romahdan jos en saa siivota ja toisaalta jos olen ainut joka pitää kiinni siitä siisteydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. :D Mä olen välillä huomannut itsessänikin (!!) tuollaisen "pakko siivota ja järjestää nyt heti tai pää räjähtää" -olotilan, mutta aika usein se on yhdistynyt nälkään tai väsymykseen ja muuhun kiukkuun. Vaikka mäkin tykkäisin järjestyksestä, niin silti tavaroiden kotiuttaminen oikeille paikoilleen helposti jää tekemättä.

      Poista
  4. Aivan ihanan rehellinen arki! Kun teini oli pieni asuimme kaksiossa joten leikit oli aina koko asunnossa. Arki oli kaaosta ja kaikki aina esillä. Nykyään kaaos on teinin huonessa, vaikka arki on kaikkialla. Pidän tuosta ensimmäisestä kuvasta eniten. Siinä on tunnetta joka kolahti jonnekin 14 vuoden takaiseen tunteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tutulta! Meillä tavarameri yltää alakerran alueelle, mutta ehkä tosiaan joidenkin vuosien päästä se on enemmän lastenhuoneen seinien sisällä. :) Tosin eipä sitä pidä vain lapsia syyttää, sillä yläkerrassa on valtava määrä tavaroita väärillä paikoilla ja syy on ihan vain äidin!

      Poista
  5. Hahhaa, näinhän se on :). Minulla oli vielä kymmenkunta vuotta sitten mielenterveys tiukilla, kun halusin pitää mökin siistinä, mutta kai tässä vuosien mittaan on vähän tullut laskettua rimaa siisteyden kanssa ja samalla toki lapsetkin ovat kasvaneet eivätkä enää sillä tavalla sotke. Tosin heti, kun menen kuopuksen pikkuruiseen huoneeseen ja kurkkaan hänen kirjoituspöytäänsä, niin verenpaineeni nousee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla rima ei ole tainnut koskaan olla erityisen korkealla siisteyden suhteen, mutta täytyy kyllä myöntää, että äitiyslomalla esikoista odottaessa aloin nauttia siitä pienestä arkisesta siivouspuuhastelusta ja meillä olikin aika hyvin silloin tavarat paikoillaan ja koti järjestyksessä. Haluan uskoa, että vielä tässä lasten kasvaessa löydän saman innon ja ajan!

      Poista
  6. Ihanan rehellinen postaus ;) Näinhän se on että leluilla on tapana levitä ympäri taloa. Annan lasten levitellä lelunsa mutta illalla pitää lelut siivota kaikista muista huoneista pois mutta olkoon lastenhuoneissa levillään. Niistä saa oven illalla kiinni niin eipä tarvitse katsella sekasotkua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin meillä yritetään kerätä lelut iltaisin suunnilleen omille paikoilleen. Tosin joka ilta sitä ei muisteta tai ei jakseta aloittaa projektia, mutta ainakin lelut ovat sitten aamulla heti käyttövalmiina esillä!

      Poista
  7. Olipa kiva postaus 😊 pakko myöntää että meilläkin tingitään siivoamisessa :D Pakko melkeen jostain ja tuo on se "vähäpätöisin juttu " :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. :) Sitten kun pienempikin vähän kasvaa, niin siivouspuuhat onnistuvat varmasti paremmin tyttöjen kanssa kolmistaankin, kun ei tarvitse niin tarkasti seurata tuota yhtä maistelijatutkijakiipeilijää!

      Poista
  8. Meillä leluputous on pöydän alla, sieltä ne tulevat aaltoina aina makuuhuoneeseen saakka.Mutta jos mitään ei tee kaaosta ei tule, niin mitään ei ole tehtykään. Kaaos kertoo vain siitä että kovasti on touhuttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Ja sainpas muuten myös mainion idean - ehkäpä mekin kokeilemme lelukorien sijoittamista pöydän alle! :)

      Poista
  9. Tervettä lukea tällaisista valinnoista! Kodin ehtii pitää siistinä myöhemmin, jos ylipäänsä huomaa sen enää tarpeelliseksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos! :D Varmasti myöhemminkin eri elämän osa-alueet vievät aikaa ja huomiota - katsotaan, nouseeko siivoamisen tärkeys mun prioriteettilistalla jossain vaiheessa!

      Poista
  10. Kiva arkipostaus ja paljon hyvää asiaa. Ei voi olla liian tiukkapipoinen pienten lasten kanssa, Hyviä kompromissejä on esimerkiksi pistää osa tavaroista yläkaappiin ja tehdä lelujen keräämisestä leikkiä.

    Saan useita kertoja vuodessa ystävien lapset päiväksi lainaan, ja se menee aina älyttömän hyvin, koska olen alusta asti pitänyt kiinni muutamista säännöistä, jotka ollaan yhdessä keksitty. Ruokaa ei viedä keittiöstä muihin huoneisiin, lelut kerätään takaisin niiden laatikoihin kun ollaan lopetettu ja askartelupöytä siivotaan. Olen huomannut että he tykkäävät näistä säännöistä ja noudattavat niitä automaattisesti. He ovat nyt 7 v ja 9 v tytöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös sääntöjen ja rutiinien kannattaja! Me ollaan vasta opettelemassa 2-vuotiaan kanssa tätä tavaroiden iltasiivousta, sillä vasta nyt viime aikoina tavarat ovat alkaneet levitä ympäri alakertaa aivan massiivisissa määrin. Tai ehkä tavaroiden leviäminen ja niiden kerääminen on vasta nyt alkanut häiritä äitiä. :D

      Poista
  11. Nyt oon kyllä eri mieltä. Meillä nuo kaikki kolme toteutuu.. Tosin onko meillä enää pieni lapsia, jos nuorin täyttää huomenna neljä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, hyvä kysymys! Ainakin mun näkökulmasta 4-vuotias on jo hurjan iso. :D Mä ehkä käsittäisin pikkulapsiajan olevan silloin, kun aikaa menee paljon syöttämiseen, vaipanvaihtoon, tiiviiseen silmällä pitämiseen ja yleiseen hoivaan ja läheisyyteen. Haluan uskoa, että tarmoa siivoamiseen löytyy enemmän sitten, kun päivisin on enemmän hetkiä, jolloin ei tarvitse olla lasten välittömässä läheisyydessä vaan pystyy siivoamaan samalla, kun he leikkivät toisaallakin (ilman pelkoa siitä, että joku kiipeää korkeammalle kuin on kannattavaa tai maistelee tavaroita). :)

      Poista
  12. Ihana postaus :) Meillä käy pikkumiehet välillä kyläilemässä ja tunnistan hyvin nuo kuvat omasta kodista heidän kanssaan peuhatessamme. Mutta kun omia lapsia ei ole, niin oikein hyvillä mielin annankin kodin silloin tällöin olla edes hetken heidän valtakuntaansa :) Ja vaikka meitä on vain mieheni ja minä, niin kyllä koti on silti täynnä laatikoita ja tavaroita, jotka täyttävät vähänkään tyhjät nurkat ;) Keräilijöiden synti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei tosiaan voi kaikkea epäjärjestystä laittaa pikkuisten syyksi. :D Mä pystyn ansiokkaasti kokoamaan vaikka kuinka korkean tavaravuoren työpöydälle ja saan aina jemmattua vielä yhden pussukan jonnekin. Ehkä kuitenkin pienoinen lisäaika kotitöihin voisi tehdä ihmeitä. :)

      Poista
  13. Ihana postaus, mahtava otsikko myös :) Meillä on myös tingitty siisteydestä eikä se oikeastaan edes haittaa. Aluksi vähän, mutta lopulta luovutin ja totesin, ettei sotku haittaa muita kun minua itseäni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Mä kanssa luulen, että sotku häiritsee eniten mua. Vieraita varten tykkään järjestää vähän, mutta yritän silti olla välittämättä esimerkiksi noista kuolleista orvokeista, jotka etuovella toivottavat kyläilijät tervetulleiksi... :D

      Poista
  14. No, tätä se juuri on.:) Ei noi isommat enää lattialle heittele leluja, ja syöminenkin sujuu siistimmin, mutta kaikenlaista puuhaa äidille riittää.:D Mulla kyllä kulkee tuo mielenterveys ja siisteys hieman käsikädessä. Jos alkaa olla kovin sotkuista pitkään, niin se on jotenkin todella ahdistavaa, enkä kuitenkaan ole mikään neurootikko puhtauden suhteen.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös alkanut tunnistaa itsessäni viime vuosina tuollaista tavara- ja epäjärjestysahdistusta. Nyt vielä sen pystyy usein työntämään pois mielestä, kun on tarpeeksi väsynyt, mutta aina välillä tulee valtavan iso, pakottava tarve saada ympärille tilaa ja järjestystä. :)

      Poista
  15. Voi miten tutun kuuloista (ja näköistä) arkea! Minua kotona häiritsevät eniten epämääräiset tavarakasat, joita kertyy pöydille, kuistin sohvalle ja puuhellan päälle. Ne syntyvät nopeasti, mutta niiden purkaminen vie yllättävän paljon aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mystisesti kerääntyvät tavarakasat ovat niin totta! Miten onkaan niin vaikea viedä tavaraa heti oikealle paikalle? Tosin meillä ei vieläkään ole ihan kaikille tavaroille sitä oikeaa paikkaansa, joten mä haaveilen ja elättelen toiveita, että kun lopulta ollaan saatu kaapit ja hyllyt järjestykseen, on täälläkin aina kaikki paikoillaan. Niin varmaan. ;)

      Poista
  16. Elämä kulkee lapsen tahtiin ja niin sen pitääkin. Tulee aika, jolloin kaikki on ohi ja muistoissa mukavat hetket

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Samoin minäkin olen vähän miettinyt. Viimeistään sitten eläkkeellä toivottavasti osaan pitää kodin järjestyksessä ja puhtaana!

      Poista
  17. Meiltä olisi saanut ihan samanalaisia kuvia. Tuotahan se arki pienten lasten kanssa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Taitaa olla aika tuttua monessa perheessä! :)

      Poista
  18. Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sieltäkin löytyy samanlaista kaaosta! :)

      Poista
  19. Voi miten värikäs blogi, aivan ihana :) Kiva löytää uutta luettavaa Onni-blogien kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, kiva kuulla! Pitää itsekin tulla tutustumiskierrokselle muihin Onneihin! :)

      Poista

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)