Syysvärejä kotona ja lapsiperheen koti JÄRJESTYKSESSÄ

Noniin, vihdoinkin ehdin laittaa kuvat tänne asti! Onneksi ehdin, sillä tässähän pukkaa pian joulusomisteetkin olemaan esillä. :)

Meidän kotimme on suurilta osin järjestyksessä ja siisti! Olen tuskaillut jo jonkin aikaa sitä, ettei koskaan ole oikein aikaa siivota ja järjestää kunnolla - jotkin asiat onnistuvat kyllä tyttöjenkin kanssa, mutta esimerkiksi huoneiden järjestäminen vaatisi sitä, että pystyy liikkumaan vapaasti ja helposti ylä- ja alakerran välillä. Vaikka olenkin edelleen sitä mieltä, että äidin mielenterveys menee siistin kodin edelle, kieltämättä jossain vaiheessa tulee vastaan epäjärjestyksensietokyvyn raja.

Minua on häirinnyt loppusyksyllä tekemättömät työt, epäjärjestys ja turhat tavarat. Minimalismipelin yhteydessä kaapeista lähti paljon turhia vaatteita ja tavaroita pois, mutta epäjärjestys jäi silti. Joitain viikkoja sitten Mies lähti tyttöjen kanssa päiväksi mummilaan ja oma äitini puolestaan tuli jeesaamaan siivousurakassa. Voi juku, kuinka tehokas päivä olikaan! Kotia ei siivottu ihan lattiasta kattoon, mutta ainakin nurkasta nurkkaan.

Siivous- ja järjestelyurakan ohessa alakerta sai syksyisen ilmeen, kun kevät- ja kesävärit vaihtuivat violettiin, oranssiin ja fuksiaan. Keittiöön violetti tulikin jo aikaisemmin, mutta nyt myös olohuone on sävy sävyyn syksyinen.

Yksi romukasautumistamme on ollut portaiden alla, jonne on ollut näppärä kasata laatikoita "melkein pois silmistä". Kiitos tehosiivouspäivän, nyt tuokin tila on taas avoin! Myös kirjahyllymme pääsi järjestykseen ja lastenkirjat ja palapelit ovat laatikoiden lattioiden sijaan hyllyillä. Untuvikko ei vielä ole hoksannut, kuinka kirjakaapinoven saa auki, joten tavaramäärämme olohuoneen lattialla on vähentynyt huimasti.

Ja siis, meillähän myös lapset ja lelut mätsätään sisustukseen sopiviksi. :P

Minusta vähän tuntuu, ettei meille taida tulla tänä vuonna punaista joulua, sillä tykkään niin näistä väreistä nyt! Adventtikynttilätkin sopivat kivasti sisustukseen, joten ehkäpä jouluverhot vaihtuvat korkeintaan makuuhuoneisiin.

Värikästä alkuviikkoa sinulle! :)

Jos muuten kaipaat jouluista lukemista, niin kurkkaahan täältä yli 40 erilaista, mielenkiintoista blogijoulukalenteria!

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

Onni Blogien joulukalenteri: Maisemakuvia Suomesta

Aloin itsenäisyyspäivän kynnyksellä pohtia, kuinka paljon Suomi on muuttunut itsenäisyyden aikana. Yhteiskunta on muuttunut paljon, tottakai. Suomen muuttuminen ja kehittyminen ei yllätä, mutta jäin pohtimaan, olemmeko me suomalaiset muuttuneet. Millaisia suomalaiset ovat ennen olleet ja millaisia olemme nyt? Entä mikä täällä on pysyvää - sellaista Suomea ja suomalaisuutta, joka ei muutu helposti.

Tervetuloa mukaan pohtimaan - klikkaa pohdintojen ja kuvien taustalle musiikkia täältä! :)

Suomalaisuutta on vaikea määritellä, sillä jokainen kokee sen omalla tavallaan. Toiselle suomalaisuus on Suomen joukkueen kannattamista urheilutapahtumissa, toiselle suomalaisten tuotteiden suosimista. Joku liittää suomalaisuuteen saunan, viinan ja ruisleivän, mutta toiselle suomalaisuus voi olla hiljaisuutta, avantouinteja ja suklaata.

Suomalaisia voidaan kuvata juroiksi, sisäänpäinkääntyneiksi ja ennakkoluuloisiksi. Toisaalta kuitenkin meidät voi nähdä myös kansainvälisinä ja innovatiivisina. Joku ehkä yhdistää suomalaisen humalahakuiseen juomiseen, mutta toinen latotansseihin tai juhannusjuhliin kokon äärellä.

Koska yhteiskunta on muuttunut paljon viimeisen lähes vuosisadan aikana ja koska suomalaisistakaan ei pysty muodostamaan mitään kattavaa identiteettikuvausta, mikä sitten on Suomea ja suomalaisuutta?

Luonto.

Vaikka ympäristö on muuttunut ja ilmastokin hieman lämmennyt, suomalainen luonto on pysynyt samana. Meillä on edelleen neljä selvästi erilaista vuodenaikaa ja lukuisia suomalaisia sielunmaisemia: saariston kalliot ja meri sekä monet järvet ja kaislikot, laakeat pellot ja korkeat vaarat sekä tuuheat metsät ja avoin tunturi. On pieniä kylänraitteja ja isompia kaupunkeja, korkeita kerrostaloja ja maatilan pihapiirejä.

Minulle suomalaisuutta ovat erityisesti merenrantakalliot ja kirkuvat lokit, mutta toisaalta myös Pohjois-Karjalan vaarat ja mutkittelevat tiet. Se on havupuumetsää, mutta myös lehtipuita ja suuria, mahtavia tammeja. Se on vanhoja rakennuksia ja mukulakivikatuja, suuria kivitaloja ja torimarkkinoita.

Ympäristössä tapahtuu usein muutoksia niin hitaasti, ettemme välttämättä huomaa niitä. Vaikka Suomessa on rakennettu paljon, purettu paljon ja kunnostettu paljon, on täällä silti myös valtavasti näkymiä, jotka ovat samanlaisia nyt ja 98 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä. Minusta ainakin on melko huimaa ajatella, että maisemat ja asiat, joita näemme nyt, ovat osittain samanlaisia kuin jopa satoja vuosia sitten. Tykkään ajatusleikeistä ja mietin toisinaan, kuka on kävellyt aikoinaan samassa kohtaa kuin minä - mitä hän on ajatellut, miten elänyt ja miltä ympäristö on silloin näyttänyt?

Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat pysyneet vuosikymmenestä toiseen ennallaan?

Entä millainen on sinun Suomi-maisemasi?

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! :)

. . . . . .

Tämä postaus on Onni Blogien joulukalenterin kuudes luukku. Eilen Villa Kianassa tehtiin suloisia joulusukkia yhdessä lasten kanssa ja huomenna puolestaan avautuu luukku Kauniskaikuu-blogissa. Kaikki Onni Blogien kalenteriluukut löydät täältä! Lisäksi osallistun tällä kuvakoosteella viikon MakroTex-valokuvahaasteeseen, jossa aiheena on miesihanne / komea / kaunis - komeita maisemiahan ja yksityiskohtia luonnostamme löytyy vaikka kuinka!

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

#verkkorauhaa

Ihmettelin jokin aika sitten somen keskustelukulttuuria ja alkukesästä yritin vaikuttaa blogien kommentointikulttuuriin Sinä loukkasit minua -kampanjalla. Some käy juuri nyt kuumana erityisesti maahanmuuttokeskustelun ympärillä, mutta myös muuten.

Lueskelin alkuviikosta suuren hämmennyksen vallassa Vihamukin juttuja ja totesin, että aikuiset ihmiset ovat välillä %&!#?!%&¤ outoja. Vihaisten kirjoitusten jälkeen törmäsin sopivasti Lilyn #verkkorauhaa-kampanjaan, jolla pyritään pysäyttämään erityisesti naisiin kohdistuva verkkoviha.

#verkkorauhaa-kampanja kohdistuu varsinkin naisvihan vastustamiseen, mutta itse olen mukana yleisesti vihaa vastaan. Mielestäni sillä, onko vihan kohde mies tai nainen, tai sillä, onko kirjoittaja mies tai nainen, ei ole väliä. Pointti ymmärtääkseni on se, ettei netissä uhkailla tai nimitellä ketään, ei mustamaalata tai levitetä ala-arvoisia kuvamanipulaatioita eikä fantasioida väkivaltaisilla teoilla. Mielipiteissä ja ajatuksissa on eroja, mutta niistä pitää voida keskustella asiallisesti. Toivottavasti kaikki myös muistaisivat, että eri mieltä saa olla ja toimintatapoja saa kritisoida, mutta niin kauan kun sen tekee asiallisesti, ei kyseessä ole vihapuhe.

Vaikka joissain (kenties monessakin, en tiedä) keskusteluissa miehet ovat varmasti kimpaantuneet ja kohdistaneet aggressionsa naisiin / naiseen, kyllä me naisetkin osaamme. Eivät kaikki naisiin kohdistuvat huorittelut, raiskaustoiveet tai tappouhkaukset ole todellakaan miesten kirjoittamia.

Seuraavan pätkän olen kopioinut suoraan kampanjasivulta. Näin siis voit omalta osaltasi vaikuttaa ja pitää muiden puolia:

Älä vaikene. Törkeiden viestien tarkoitus on nimenomaan hiljentää vastapuoli. Jos viestien saaja ei itse uskalla reagoida, tee sinä niin. Törkeyksien kohteeksi joutuvat erityisesti nuoret, alle 24-vuotiaat naiset. Siksi on tärkeää pitää heidän puoliaan.

Lähetä kannustavia ja kiittäviä viestejä ketjuun, jonka aloittajaa vastaan on hyökätty. Osoitat siten tukea aloittajalle ja vihapuheen kirjoittajat huomaavat, että he jäävät alakynteen. 

Jos kommentointi on jo suljettu, lähesty postauksen kirjoittajaa esimerkiksi Twitterissä tai sähköpostitse ja kiitä häntä kirjoituksesta. 

Kehu netissä vihanpuheen kohteeksi joutuneita toimittajia ja poliitikkoja, jotka ovat toimineet mielestäsi esimerkillisesti. Törkytulvan keskellä kannustava viesti luo uskoa, että he eivät ole yksin. 

Älä lähde koskaan mukaan vihapuheeseen, edes nimettömänä.

Ja hei, onhan se vähän vaikea opettaa lapsille ja nuorille some-etikettiä ja asiallista nettikäyttäytymistä, jos aikuiset toimivat aivan päinvastaisina esimerkkeinä. 

Miten on, lähdetkö mukaan? :)

Lisää kampanjasta ja osallistumisesta voit käydä lukemassa Lilyn sivuilta täältä.

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin'in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!