lauantai 17. tammikuuta 2015

ÄIDIN OMA AIKA: Miten sinä vietät omaa aikaa?

Sanotaan, että kaikesta kiireestä ja tekemättömistä töistä huolimatta pitäisi löytää edes viikottain hetki omaa aikaa. Oma hetki voi olla vartti hiljaisuutta ulkona, lämmin suihku ilman häiriötekijöitä, puoli tuntia sanomalehden selailua, kupillinen kahvia ja keksi tai vaikkapa ristipistotyön tekemistä itsekseen.


Koska sinä olet viimeksi ottanut hetken omaa aikaa? Onko sinulla siihen mahdollisuus päivittäin vai vaatiiko se aikataulujen sumplimista?

Se, että tekee jotain mistä todella tykkää edes silloin tällöin kaikkien arkisten velvollisuuksien ohessa, parantaa mielialaa ja auttaa jaksamaan paremmin haasteita ja vastoinkäymisiä. Tiedän, ettei oman ajan löytäminen ole aina helppoa, sillä minussakin parin metrin säteellä teputtaa yksi taapero ja pyörii yksi vauva. Haastan itseni ja haastan sinut pohtimaan, mistä voit nipistää aikaa tekemiselle, josta pidät ja jota et ole milloin mistäkin syystä ehtinyt tai pystynyt tekemään viime aikoina.

Minulle Mies on suuren suuri apu oman ajan mahdollistamisessa, mutta ehkäpä sinä voit tarvittaessa löytää ajankäyttöapua myös ystävältä, perheenjäseneltä tai sukulaiselta. Osittaista omaa aikaa voi löytää esimerkiksi päiväuniaikaan, mutta tehokkainta se on silloin, kun oikeasti ei tarvitse edes puolella korvalla olla läsnä.

Tällä viikolla yksi tämän äidin omista hetkistä oli jumppa, johon pääsin lähes vuoden tauon jälkeen. Miten mahtava fiilis olikaan, kun voi pompata ilman vauvamahaa niin korkealle kuin jaksaa ja keskittyä hetken ajan vain hyvään musiikkiin ja askelkuvioihin!


Myönnän kyllä kurkanneeni usein kännykkään siltä varalta, että kotoa olisi lähetetty S.O.S.-viesti. Hyvin siellä oli kuitenkin pärjätty, joten ensi viikolla jumppailen varmasti vielä kevyemmin mielin!

Ajattelin kerätä oma aika -ideoita, ja tarvitsen siihen teidän apuanne:

Miten sinä vietät omaa aikaa? Kuuluuko omaan aikaan ruoka, liikunta, rentoutuminen, shoppailu vai jokin muu? Kuinka kauan tarvitset omaa aikaa, jotta tunnet siitä olevan hyötyä? Riittääkö vartti tai puoli tuntia?

20 kommenttia:

  1. Minun omaan aikaani kuuluu lähinnä DIY-hommat, rakastan tehdä kaikesta vanhasta jotain uutta. En ole kyllä äiti joten minulle oman ajan saaminen on niinkin yksinkertaista, että vain raivaa tilaa kalenterista. Jos ei ole mitään projekteja menossa, saatan vain katsella elokuvia miehen kainalossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin pitkään, laitanko otsikkoon äitiä vai en. Kiva siis, kun tulit kertomaan omasta ajastasi! Omaa aikaahan tuokin nimittäin on. :) Itsetehtyjä juttuja ja elokuvia - kuullostaa mukavalta!

      Poista
  2. Olin viikko sitten lauantaina shoppailemassa. Yksin. Tai siis ystävän kanssa, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. ;) Se oli omaa aikaa parhimmillaan! Normiarjessa riittää, jos pääsee edes kerran päivässä yksin vessaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen pidempi hetki yksin poikkeaakin paljon tavallisesta arjesta. Hienoa, että sellainen mahdollisuus järjestyi! :)

      Poista
  3. Äidin oma aika on tietysti nykyajan keksintö. Ennenvanhaan ei oltu vielä huomattu, että sellaistakin voi olla. (tai ehkä yläluokan ihmisillä. En silti tarkoita etteikö sitä saisi olla. Sitä ei kuitenkaan kannata pitää itsestäänselvyytenä jos on pieniä lapsia.

    Yritimme aikoinaan lasta aika kauan ja sitten kun se lopulta saatiin meni aivan kauhean pitkä aika ennen kuin kaipasin omaa aikaa. Vai kaipasinko ollenkaan? Palasin kuitenkin parin vuoden päästä töihin joten se aika ainakin oli jossain mielessä omaani.

    Satunnainen lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitien oma aika taitaa tosiaan olla nykyajan keksintö, mutta hyvä sellainen - kuten myös esimerkiksi isyysvapaat ja synnytyssairaaloiden perhehuoneet.

      Arvostan todella paljon äitejä, jotka eivät tarvitse omaa aikaa ja jaksavat ympärivuorokautisesti hoitaa lapsia ja kotia. Itse en siihen pystyisi, vaikka oikeasti suuresti nautinkin kotona olemisesta ja äitiydestä. Äitiydestä huolimatta olen edelleen kiinnostunut ja innostunut monista asioista ja jos en pystyisi toteuttamaan mitään visioistani, olisin varmasti paljon onnettomampi. Onnettomana puolestaan arkikin näyttäisi synkemmältä enkä todennäköisesti jaksaisi puuhata tyttöjen kanssa. Oman ajan ei missään nimessä tarvitse olla tuntikaupalla vietettyjä hetkiä harrastuksissa tai viikonloppulomia - hetkikin hiljaisuutta ja omia ajatuksia riittää. Joskus myös ihan vain imuroiminen yksin musiikin soidessa kovalla on luksusta.

      Poista
    2. Jep, nykyajassa on paljon hyvääkin. :) Ja eipä sitä tosiaan ennen ollut lapsillekaan samalla tavalla aikaa kuin nykyään, vaikka omakin aika puuttui. Meinaan koko päivä aamuviidestä iltamyöhään oli töitä, töitä, töitä. Kaikki piti tehdä itse leivästä juustoon ja voihin. Pellon kuokkaamisesta käsin aina huussin lantatalkoisiin.

      Nyt vaikka päivät on täysiä, on tiskikonetta, pyykkikonetta, on valmis leipää, juustoa, juokseva vesi, viemärit, sähkölämmitystä, jne.. niin että siitä päivästä jää aikaa tosiaan jopa oikeasti lasten kanssa olemiseen tai vaikka bloggailuun. :)

      Minun oma aika on tosiaan pitkälti blogin parissa pyörimistä, uutisten lukua, kokoustamista ja muuta sen tapaista. Toki sitten ompelenkin jossain välissä, mutta sitä teen enemmänkin siksi että olisi lapsilla niitä kivoja vaatteita, kuin siksi että pitäisin siitä. (Eettiset, ekologiset ja nätit vaatteet, kun on ostettuina älyttömän kalliita.) :)

      Poista
    3. Etnan kommenttiin viitaten tosiaan osa omasta ajasta on myös yhteistä hyvää tai toisinpäin. Mä esimerkiksi laitan mielelläni ruokaa, joten kokkailu edes puolirauhassa on tavallaan omaa aikaa, vaikka onkin myös kotityötä. :)

      Poista
  4. Ensin nousi mieleeni että mitä ihmettä se oma aika on? Itse lähinnä olen sen pienen hetken tässä koneen ääressä, kun lapset ovat nukahtanet. Rauhoitun hetken ennen nummumisen yrittämiestä eli yövuoron ja huutokonsertin alkua. Eipä sillä tällä hetkellä mulla ei muuhun voimia olisikaan eli hyvä on näinkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monilla vanhemmilla, myös meillä, lasten uniaika taitaa olla juurikin se pieni hetki omalle tai yhteiselle ajalle. Jos itse ei tarvitsisi unta, löytyisi vuorokaudesta aika paljon lisää tunteja!

      Poista
  5. Vietän omaa aikaani bloggaamalla ja käsitöitä tehden leffan pyöriessä taustalla. AH IHANAA! Silloin nollaan kaiken mitä päivällä on tapahtunut. Puikkojen kilinä on omalla tavallaan rentouttavaa. Rakastan äityttä, mutta tarvitsen myös oman pienen hetken että voin olla parempi äiti.
    Hyvä postaus! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun uppoutuu johonkin tekemiseen, vaikkapa juuri neulomiseen, siinä kyllä hetkeksi unohtaa muut asiat! Oma pieni hetki auttaa jaksamaan ja ollaanhan me sentään muutakin kuin pelkästään äitejä. :)

      Poista
  6. Niin vaikea vastata, välillä herään tosi aikaisin, jotta saan blogia kirjoitettua ja illalla otan tablen ja kommentoin toisten blogeihin.
    Välillä huomaan isistä, että tarvii pienen hengähdystauon, mun vuorotyö ja oma työ ja perhe, vaatii välillä liikaa, silloin otetaan mummiin tai isompiin aikuisiin lapsiin yhteyttä ja saadaan koti hiljentyyn edes hetkeksi..
    Onnelliseksi tuun kun pääsen kirpparille pyörähtään, joko lasten kanssa tai ilman, saan siitä löytöjen etsimisestä jotenkin itseni niin tyytyväiseksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti, että myös isät tarvitsevat hengähdystaukoa! Ja myös äidit ja isät yhdessä keskenään.

      Monia itseä ilahduttavia asioita pystyy tosiaan tekemään myös lasten kanssa. Mulle esimerkiksi vaunulenkit, silloin kun kyytiläiset eivät ole hermostuneet mistään, ovat pieni hengähdystauko päivän aikana.

      Poista
  7. Mulle oma (luxus)aika on esim. lounashetki kavereiden kanssa, kk-palaveri nuorkauppakamarilaisten kanssa, pieni shoppailureissu tai ihan vaan ruokakauppareissu kaikessa rauhassa yksin. Joskus riittää vaan sekin pieni nollaushetki, kun lapset sattuvat nukkumaan päikkärit samaan aikaan :) Kahvikuppi ja hetken rauha kotosalla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassusti tosiaan kauppareissukin tuntuu nykyisin ihan erilaiselta, kun sen tekee yksin. Myös täällä lasten päiväuniaikaan kuuluu oleellisesti teekuppi ja hetken hengähdystauko! :)

      Poista
  8. Minunkin oman ajan mahdollistaa mies. Kukapa muukaan, ja 90% siitä käytän liikkumiseen ja loput blogiin. Tosi blogiin yleensä sitten kun lapset jo nukkuu. Mutta liikuntaan olen nyt tammikuun aikana saanut aikaa reilu tunnin (lenkkeily) kolmesti viikossa ja puolisen tuntia (puntit/kuulat) kolmesti viikossa. Ihan tosi hyvä määrä siis mielestäni.

    Mutta se MEIDÄN aika, sitä meillä ei kauheasti ole, koska myös mies liikkuu ahkerasti aina on jomman kumman/kummankin treenipäivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen selkeä sopiminen omasta ajasta kuulostaa fiksulta! Silloin varmaan on toisen helppo asennoitua jo ennakolta siihen, että on lastenvahtivuorossa ja vastaavasti toisen tulee oikeasti mentyä lenkille tai muuten urheiltua.

      Hyvä pointti myös tuo meidän aika!

      Poista
  9. Isän käydessä Annin kanssa muskarissa. Koiran kanssa lenkkeily. Päiväuniaika on omaa aikaa, jota en käytä kotitöiden tekemiseen. Puoliso mahdollistaa tarvittaessa omaa aikaa ja pyrimme satunnaisesti saamaan myös parisuhteelle kahden keskistä aikaa. Itse kaipaan välillä pientä hengähdystaukoa tyttärestäni, niin rakas kuin onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös useimmiten vietän hengähdystaukoa tyttöjen nukkuessa. Vaikka silloinkin on koko ajan valppaana ja toimintavalmiudessa, voi kuitenkin hieman paremmin syventyä johonkin omaan juttuun tai juoda teekuppillisen ilman kiirettä.

      Poista

Olen valtavan iloinen jokaisesta kommentista! En välttämättä ehdi tai muista vastata siihen heti, mutta vastaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. :)